Tampereen kaupungin alle louhittava 2,3 kilometrin pituinen maantietunneli toteutetaan Suomessa harvinaisella allianssimallilla. Konsortion muodostaneet toteuttajat ja tilaajat ovat sitoutuneet yhteisen päämäärän toteuttamiseen 180 miljoonalla eurolla.

Tunneliin ohjataan Näsijärven rantamaisemissa kulkevan Paasikiven-Kekkosentien autoliikenne Naistenlahden ja Santalahden väliseltä osuudelta. Louhintatyöt alkavat vuodenvaihteen jälkeen kolmesta kohtaa. Toteutusaika on noin neljä vuotta.

Tunneliallianssin tärkeimmät toimijat ovat Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto tilaajina sekä maanalaisista louhintatöistä vastaava Lemminkäinen Infra Oy. Mukana ovat myös suunnittelusta vastaavat Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Allianssin periaatteiden mukaan kaikissa linjanvedoissa ja päätöksissä edellytetään yksimielisyyttä.

– Malli pakottaa etsimään yhteistä ratkaisua, eikä ongelmatilanteessa aleta etsiä syyllisiä. Hankkeessa teknisen henkilökunnan aikaa ei kulu sopimuspapereiden lukemiseen vastuunkantajan löytämiseksi, sanoo tunneliallianssin johtoryhmän puheenjohtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta. Mallia käytetään myös Tampere-Porin radalla Lielahti-Kokemäki rataosuuden perusparannusurakassa.

Yhteisestä potista

Valtio on sitoutunut maksamaan tunnelikustannuksista 33 prosenttia eli noin 60 miljoonaa euroa. Tunnelihankkeen kaikki kustannukset maksetaan hyväksymiskierroksen jälkeen yhteisestä potista. Käytännössä Tampereen kaupunki maksaa hankkeeseen kohdistuvat laskut Liikennevirastossa suoritetun tarkastuskierroksen jälkeen.

Liikennevirasto maksaa oman osuutensa kertyneistä kuluista vuosina 2015–2016 eli hankkeen puolivälissä. Alun perin ajatus oli, että valtio kuittaisi oman osuutensa kaupungille vasta hankkeen vastaanottamisen jälkeen neljän vuoden kuluttua.

Tampereen kaupungin edustajina johtoryhmässä ovat tilaajapäällikkö Risto Laaksonen ja rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen. Tunnelihanke sitoo kaupungilta enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti noin kymmenen henkilöä.

– Tavoittelemme yhteistä lopputulosta ja optimaalista ratkaisua. Päätökset on tehtävä sopien. Käräjille ei voi mennä, vahvistaa Laaksonen mallin toimintaperiaatteet.

Tampereen kaupunginvaltuusto teki lopullisen tunnelirakentamista koskevan päätöksen 16. syyskuuta äänin 36–31. Tunnelihankkeen valmistelevat työt, kuten johdinlaitteiden ja työmaakoppien siirrot lähelle louhintakohteita, alkoivat pian rakentamispäätöksen jälkeen.

Hankkeen suunnittelu-, valmistelu-, päätöksenteko- ja valitusprosessi kestivät lähemmäs parikymmentä vuotta. Tunnelihankkeen toteutuminen oli pitkään epävarmaa, vaikka siitä oli valtuustossa tehty poliittinen päätös. Osa päätöksentekijöistä halusi nimittäin kunnallisvaalien jälkeen irtaantua hankkeesta ja etsiä muita vaihtoehtoja.

Lue lisää torstaina 10.10. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.