Lisääntyvät velvoitteet, suuri korjausvelka sekä kaupunkien tiivistyminen ja maaseudun väen väheneminen edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä vesihuollon toimijoiden välillä. Keskeisiä toimijoita ovat kuntien lisäksi haja-asutusalueiden vesiosuuskunnat.

Kuntaliitossa on noussut huoli erityisesti vesiosuuskuntien tulevaisuudesta. Talkootyöhön perustuva vesiosuuskuntien toiminta on uhattuna, sillä uusia vastuuhenkilöitä on vaikea löytää huolehtimaan vesihuoltopalveluiden järjestämisestä.
 
– On tärkeää saattaa markkinoille tieto siitä, että vesiosuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitoon tarvitaan ammattilaisia, jotta toiminta turvataan, painottaa yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta.
 
– Lisäksi olisi panostettava vesihuoltoverkoston sijaintien selvittämiseen sekä tarkkaan dokumentointiin. Nykyisellään Suomessa on vesihuollonverkostoja, joita ei ole kirjoissa ja kansissa kirjattuna, puhumattakaan siitä, että tiedot löytyisivät sähköisessä muodossa, Rontu kuvaa tämänhetkistä tilannetta.
 
Talouden ääripäät kohtaavat vesihuollossa
 
Vesiosuuskunnat voivat parhaimmillaan tarjota mahdollisuuksia kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen esimerkiksi luomalla uusia työpaikkoja osuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitämiseen. Toisena ääripäänä on tilanne, jossa kunnille voi vesiosuuskuntien ajautuessa talousvaikeuksiin tulla erittäin suuri lasku vesiosuuskuntien lainojen takaamisen seurauksena.
 
– Talouden hallinta sekä ammattimaiset toimintatavat ovat laadukkaan toiminnan lähtökohta. Vesihuoltoverkostojen ylläpidon laiminlyöminen voi pahimmillaan uhata asiakkaiden terveyttä. Kunnille on tärkeää, että jokaisen kuntalaisen vesihuolto on hyvin hoidettu, painottaa Rontu.
 
– Vesiosuuskuntien, kuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten yhteistyö on tärkeää esimerkiksi taloudellisten ongelmien ehkäisemisen kannalta.
 
Uudet suositukset vesihuoltoyhteistyön parantamiselle
 
Muuttuva toimintaympäristö asettaa haasteen suomalaiselle vesihuollolle. Kuntaliitto on yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Pirkanmaan ely-keskuksen, Vesilaitosyhdistyksen, Pellervo-seuran ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n kanssa kirjoittanut suosituksia ja toimintamalleja sisältävän oppaan vesihuollon ja vesiosuuskuntien kehittämiseksi. Kaikille vesihuoltoalan toimijoille, kuten kunnille, kuntien vesihuoltolaitoksille, vesiosuuskunnille, viranomaisille, konsulteille ja yrittäjille suunnattu opas Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat julkaistaan maksuttomana e-kirjana.
 
– Oppaassa on suuntaviivoja myös siitä, mihin kunnan kannattaisi rakentaa omat vesihuoltoverkostonsa ja mihin taas vesiosuuskunnan. Neuvoja annetaan myös kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan. Oppaassa on tartuttu ennakkoluulottomasti vesihuoltokentän epäkohtiinkin. Vesihuoltoyhteistyön erilaisia vaihtoehtoja ei ole tähän mennessä käsitelty näin kattavasti samassa yhteydessä, sanoo Kuntaliiton projekti-insinööri Henna Luukkonen.
 
– Vesihuoltoa on tarkasteltava monesta eri näkökulmasta, kuten terveys, ympäristö, maankäyttö, vesihuollon kehittäminen ja taloudellisuus. Pidämme hyvänä, että tästä aihepiiristä on nyt saatu ensimmäistä kertaa saaneet työstettyä oppaan yhdessä eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Oppaan toivotaan edistävän vesihuoltokentän rakenteellista kehitystä ja alan hyviä käytäntöjä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön vesihallintoneuvos Jaakko Sierla.
 
Paavo Taipale
Lataa uusi opas Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat (418 s.) käyttöösi maksutta täältä.

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.