Kolmannes LVM:n budjetista perusväylänpitoon

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 2 970 miljoonan euron määrärahoja vuodeksi 2014. Liikennepolitiikan lohkolle ehdotetaan yhteensä 1 981 miljoonaa euroa, josta liikenneverkon osuus on 1 701 miljoonaa euroa.

 

Vuonna 2014 käynnistetään neljä tiehanketta: mt 101 Kehä I:n parantaminen, valtatie 4 Rovaniemen kohta, valtatie 5 Mikkelin kohta sekä E18 Hamina-Vaalimaa -hankkeen valmistelu.

 

Kehä I:n toimivuutta parannetaan toteuttamalla ensi vaiheessa Kivikon eritasoliittymä ja toisessa vaiheessa Espoon rajan ja Vihdintien väliset lisäkaistat, joukkoliikennejärjestelyt ja meluesteet sekä Hämeenlinnan väylän eritasoliittymää täydentävät lisärampit ja meluesteet. Hankkeen kustannukset valtion töiden osalta ovat 32 miljoonaa euroa. Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa omana työnään Kivikon eritasoliittymän ja siihen kuuluvat katujärjestelyt, kustannuksiltaan 25 miljoonaa euroa.

 

Valtatiellä 4 jatketaan Rovaniemen kohdalla valtatien kaksiajorataista osuutta Oijustielle asti sekä toteutetaan Oijustien ja Vierustien eritasoliittymät, meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä parannetaan katuja ja katuliittymiä. Hankkeen kustannukset ovat 25 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 23 miljoonaa.

 

Valtatiellä 5 Mikkelin kohdalla Pitkäjärven ja Visulahden välistä osuutta täydennetään nelikaistaiseksi tieksi, eritasoliittymiä parannetaan sekä rakennetaan pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa. Hankkeen kustannukset ovat 27 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 24 miljoonaa.

 

Valtatiellä 7 (E18) Hamina-Vaalimaan välisellä osuudella rakennetaan koko 32 km pituinen osuus moottoritieksi nykyisen tien pohjoispuolelle. Tieosuudelle rakennetaan viisi eritasoliittymää. Hankkeeseen sisältyy myös Vaalimaan rekkaparkki. Hankkeen investointikustannus on 265 miljoonaa ja se on tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä eli PPP-elinkaarihankkeena. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu 15-20 vuotta, ja arvio hankkeen sopimuskauden kustannuksista on 660 miljoonaa. Hankkeen rakennustyöt kohdistuvat vuosille 2015-2018.

 

 

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1 061 miljoonaa. Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Hallitus on osoittanut tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa rahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita. Vuoden 2014 osalta rahoitus on 15 miljoonaa.

 

Länsimetron rakentaminen Ruoholahden ja Matinkylän välillä jatkuu. Valtio osallistuu rakentamiskustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella. Vuodelle 2014 ehdotetaan 55,7 miljoonan euron määrärahaa.

 

LVM ehdottaa, että lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon varataan miljoona euroa. Rahat käytettäisiin Seinäjoen (Rengonharjun) ja Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin ja ylläpitoon.

 

Yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron määrärahaa, joka on vain runsaat puolet tämänvuotisesta rahoituksesta.

 

 

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan 227,3 miljoonan euron määrärahaa, josta joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 100,8 miljoonaa ja saariston yhteysalusliikenteeseen 16 miljoonaa.

 

Alueellisen ja paikallisen liikenteen tukemiseen ehdotetaan 30,8 miljoonaa euroa. Nykymuotoinen linja-autoliikenne on järjestettävä uudelleen kun joukkoliikennelain mukaiset siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat vuosien 2014 ja 2019 välillä. Suuri osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy 30.6.2014. Siirtymäajan jälkeen toimivaltaisten viranomaisten on järjestettävä joukkoliikenne alueellaan.

 

Muutos vaikuttaa myös valtionavustuksella tuettaviin lipputyyppeihin. Valtio vastaa alueellisista ostoista siten, että se korvaa pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Kunnat maksavat myös jatkossa osuutensa kustannuksista.

 

Junien kaukoliikennettä ostetaan LVM:n ja VR-Yhtymä Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti 34 miljoonalla eurolla ja lähiliikenteen palveluja 9,1 miljoonalla.

 

Valtio avustaa 12,75 miljoonan euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä. Edellytyksenä on, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen varataan 10 miljoonaa.

 

 

Vuonna 2014 avataan liikennetietoja sekä sää- ja tutkatietoja palvelujen ja uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Liikenneviraston tietovarannoista avataan joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot sekä liikenneverkkoaineistot (Digiroad2).

 

Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää ajoneuvotietojärjestelmäänsä, mikä mahdollistaa tietojen anonymisoinnin ja uudet rajapinnat. Ilmatieteen laitoksen tietovarannoista avataan sää- ja tutkatietojen lisäksi lentokenttähavainnot. Budjettirahoitusta osoitetaan noin 6,7 miljoonaa euroa näiden tietovarantojen avaamisen mahdollistamiseksi.

Asuntopolitiikan painopisteenä on edistää valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon rakennuttamista erityisesti kasvukeskuksissa. Valtion tuella tuotetulla laajalla sosiaalisella vuokra-asuntokannalla on huomattava merkitys varsinkin taloudelliselta asemaltaan heikoimpien sekä erityisryhmien vuokra-asuntotarjonnan turvaamisessa ja työvoiman saannin edistämisessä.

Rakennusten tehostetulla energiankäytöllä, uusiutuvalla energialla ja energiatehokkaalla rakentamisella edistetään kansallisia ilmastotavoitteita. Samanaikaisesti parannetaan rakentamisen kokonaislaatua ja rakennusten turvallisuutta.

Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2014 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 274,6 miljoonaa euroa. Ympäristön- ja luonnonsuojelun menoihin ehdotetaan 143,5 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 52,5 miljoonaa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 78,5 miljoonaa.

Talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän talousarviomäärärahojen lisäksi noin 190 miljoonaa euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen sekä 335 miljoonaa euroa asuntorahaston velkojen korkoihin ja lyhennyksiin. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 90 miljoonaa euroa.

 

Vahvistettuja vesienhoitosuunnitelmia sekä valtakunnallista viemäröintiohjelmaa pannaan toimeen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Ympäristötöiden ja vesiensuojeluinvestointien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Ympäristötöinä rakennetaan muun muassa siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja sekä kunnostetaan pilaantuneita maita ja vesistöjä. Tavoitteena on saada rahoitus 12 uudelle ympäristötyöhankkeelle. Avustuksilla tuetaan yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojeluinvestointeja ja pohjavesien suojelua. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1,5 miljoona euroa vuonna 2010 aloitetun haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan tukemiseen.

Asuntojen korjausavustuksilla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista
Korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan varattavaksi 43 miljoonaa euroa. Määrärahasta on tarkoitus suunnata korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin 41 miljoonaa euroa ja energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat uusien hissien rakentamisen tukeminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaustoiminta, joilla molemmilla edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimeenpanoa.

Energia-avustuksia myönnetään pienituloisten kotitalouksien pientalojen energiakatselmuksiin ja toimenpiteisiin, joilla parannetaan asuinrakennusten lämmöneristystä tai uusitaan tai korjataan ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi ehdotetaan 2 miljoonaa euroa valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman jatkoa ja toimeenpanoa varten.

Talousarvioehdotuksessa varaudutaan tukemaan valtion asuntorahastosta noin 7 500 uuden korkotukiasunnon rakentamista. Lisäksi varaudutaan tukemaan yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisella valtion täytetakauksella 2 000 vuokra-asunnon rakentamista.

Vuonna 2014 valtion asuntorahastosta voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan edelleen 30 prosentin kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan 15 miljoonaa euroa.

 

Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi laadittavan poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten myönnetään edelleen avustuksia asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti.

Erityisryhmien asuntojen investointiavustuksiin ehdotetaan kehysriihessä sovitun asuntopoliittisen uudistuksen mukaisesti 120 miljoonaa euroa. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti tukemaan kaikkein heikompiosaisten asumista.

 

Paavo Taipale