Uudet bulevardit ja kannet eheyttävät kaupunkeja ja parantavat ympäristöä. Ne rahoitetaan tonttimaata ja rakennusoikeutta myymällä.

Hämeenlinnanväylän alku hiljenee vihreäksi bulevardiksi. Idea ihastutti Helsingin kaupunkisuunnittelumessujen yleisöä huhtikuussa. Katuympäristö tarjoaisi nykyistä esteettömämmän yhteyden Haagasta Keskuspuistoon ja mahdollistaisi rakentamisen väylän suoja-alueille.
 
Hämeenlinnan kohdalla samaa moottoritietä on katettu 230 metriä rakennushankkeessa, joka alkoi toissa vuonna. Kannelle valmistuu ensi vuonna kauppakeskus ja asuinkerrostaloja. Moottoritieliikenne siirtyy kannen alle tunneliin jo kesäkuussa.
 
Muutamissa kaupungeissa on havahduttu parantamaan niiden läpi kulkevien moottoriteiden ja moottoritiemäisten pääväylien ympäristöjä. Vilkasliikenteiset tiet, joilla ajetaan suurilla nopeuksilla, aiheuttavat ympäristöhäiriöitä, eristävät asuinalueita ja köyhdyttävät kaupunkikuvaa laajoine suoja-alueineen. Ratkaisuja on haettu liikennenopeuksien laskemisesta, kansirakenteista ja Helsingissä nyt myös pääväylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi.
 
Rakennukset toimivat melumuureina
 
Helsingissä on kaupunkisuunnitteluviraston laskelmien mukaan moottoritiemäisiä pääväyliä noin 25 kilometriä. Suojavyöhykkeitä niiden laidoilla on yhteensä 195,5 hehtaaria. Tällä kipeästi kaivatulla, potentiaalisella rakennusmaalla voisi asua noin 40 000 helsinkiläistä.
 
– Kaupungin yleiskaavan valmistelussa käydään yleispiirteisesti läpi mahdolliset toimitiloille ja asuintaloille kaavoitettavat alueet. Samalla tarkastellaan edellytyksiä tiiviin ydinkaupungin laajentamiseen Kehä I:n sisäpuolelle. Näyttää siltä, että pääväylien suoja-alueet saataisiin helpoimmin käyttöön, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo.
 
Pääväylien kuten Länsiväylän ja Hämeenlinnanväylän lähiympäristöjen rakentaminen edellyttää niiden muuttamista kaduiksi. Se vähentäisi ajonopeutta ja liikennemelua, joka nyt estää rakentamisen väylien äärellä.
 
– Vaikka yleiskaava ulottuu vuoteen 2050, jolloin sähköautot ovat todennäköisesti yleisiä, kaupunkibulevardeja ja liikenteen hajauttamista suunnitellaan tämän päivän ehdoilla, yleiskaavatoimiston päällikkö, arkkitehti Marja Piimies sanoo.
 
Piimiehen mukaan meluongelma on helppoa ratkaista äänieristetyillä julkisivurakenteilla. Korkeat kerrostalot toimivat piha-alueen ja lähiympäristön melumuureina. Asuntojen ilmanlaatuun voidaan
vaikuttaa ottamalla korvausilma muualta kuin vilkkaan kadun puolelta.
 
– Pääväylät kuuluvat sodan jälkeiseen kaupunkisuunnitteluun, joka loi autoriippuvaista, hajautettua yhdyskuntarakennetta. Uudessa yleiskaavassa halutaan nostaa keskusteluun rakenteen tiivistäminen ja liikenteen jakautuminen tasaisemmin. Samalla painotettaisiin kävelyä, pyöräilyä ja raideliikenteen lisäämistä, Manninen toteaa.
 
Hämeenlinna eheytyy
 
Hämeenlinnassa moottoritien kattamista suunniteltiin ensimmäisen kerran pian sen valmistumisen jälkeen 1960-luvulla. Valtatie 3 rakennettiin laitumena toimineen kostean niityn päälle, johon suunniteltiin toteuttamatta jäänyt puisto 1800-luvulla.
 
– Keskustan elvyttäminen viritti kattamisen uudelleen vuosituhannen alussa. Haluttiin parantaa kaupallisia palveluja, jotka olivat siirtyneet kauemmas. Samalla syvennyttiin moottoritien haittojen poistamiseen, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kertoo.
 
– Myös keskusta-alueen laajentamista ja yhdistämistä Kaurialan kaupunginosaan pidettiin tärkeänä, sillä kaupungin vanha ruutukaava ja keskustaa rajaava Vanajavesi jättivät kasvusuunnaksi vain moottoritien.
 
Kaupunki vastaa tunnelin, kannen ja uusien siltojen rakennuttamisesta. NCC rakennuttaa ja urakoi kauppakeskuksen ja asuinkerrostalon. Kattaminen on kohdannut vain vähän vastustusta. Museovirasto kritisoi rakennusmassan estävän näkymiä kannen yli. Melun tiedettiin lisääntyvän tunnelin suuaukkojen kohdalla, mutta se hoidetaan melusuojauksella.
 
Lue lisää keskiviikkona 8.5. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.