Rakennustiheyteen perustuvaa työkalua hyödynnetään haja-asutusalueilla.

Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen tulevat vaikuttamaan merkittävästi haja-asutusalueella toimivien vesihuoltolaitosten ja -osuuskuntien liittyjämääriin ja toimintaedellytyksiin.

– Uuden rakennustiheyteen perustuvan mittarin avulla voidaan kartoittaa alueet, joissa viemäröinti on asutusrakenteen perusteella kiinteistökohtaista järjestelmää edullisempi ratkaisu, kertoo tutkija Ville Helminen Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE).

Työkalua voidaan hyödyntää haja-asutusalueen vesihuollon ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisessa.

Suomessa vesihuolto­verkoston piirissä on talousveden osalta yli 90 % asukkaista ja jäteveden osalta 85 %. Valtakunnallisen viemäröinti­ohjelman mukaan edelleen on tarvetta liittää vähintään 65 000 taloutta viemäriverkostoon haja-asutusalueella. Verkostojen ulkopuolelle jäävät taloudet hoitavat vesihuoltonsa kiinteistökohtaisin järjestelmin.

Pysyvä asutus haja-asutusalueella on vähentynyt Suomessa vuosina 1980-2011 yhteensä 394 000 asukkaalla. Samaan aikaan taajamissa asuvien osuus on kasvanut 1 022 000 asukkaalla. Kehityksen jatkuessa samanlaisena nykyisillä haja-asutusalueilla asuvien määrä vähenee edelleen noin 54 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.

– Haastavimpia alueita ovat kasvavien kaupunkiseutujen laitamat, joissa rakennustiheys on kasvanut haja-asutusalueellakin sellaiseksi, että alueiden tulisi olla vesihuoltopalveluiden piirissä, toteaa SYKEn tutkija Sanna Vienonen.

Haja-asutusalueiden yhdyskuntarakenteen ja veishuollon kysymyksiä on käsitelty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa HaKeVe2030-hankeessa, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2010-2012.

Linkki: HaKeVe2030:n loppuraportin tiivistelmä ja koko raportti

Linkki: Ympäristöministeriön tiedote

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *