Tampereen Annalassa vuokratalojen remontoinnista saatujen kokemusten mukaan betonielementtitalon korjaaminen kannattaa, jos runko on hyvä ja huoneiden tilankäyttö järkevää. Korjaaminen oli neliötä kohti 800 – 1 000 euroa uuden rakentamista edullisempaa.

Tampereen kaupungin vuokrataloasunnoista vastaavat päättäjät ja tekniset asiantuntijat joutuivat 2000-luvun alkupuolella ottamaan kantaa siihen, kannattaisiko kaupungin omistaman Vilusen Rinne Oy:n hallinnassa olevat kahdeksan betonielementtitaloa Annalan kaupunginosassa purkaa vai korjata. Kuntotutkimukset puolsivat korjaamista: 1970-luvulla rakennettujen talojen rungot olivat nimittäin hyvässä kunnossa, vaikkakin julkisivut olivat kärsineet. Eristepaksuuksia ei tarvitsisi lisätä muualle kuin yläpohjaan.
 
– Vuonna 2005 aloimme arkkitehti Eero Lahden kanssa pohtia kaavamuutoksen mahdollisuutta. Halusimme kasvattaa tontin rakennusoikeutta, jotta saisimme alueella uusia asukkaita jakamaan remontista aiheutuvia kustannuksia. Halusimme myös saada väljät tontit ja piha-alueet asumista palvelevaan käyttöön aikaisempaa järkevämmin, toteaa VTS-kotien kiinteistöpäällikkö Timo Koskinen.
 
VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja, jonka muodostavat Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy sekä teknisistä palveluista vastaava VTS Kiinteistöpalvelu Oy.
 
– Jos runko on hyvä ja huoneiden tilankäyttö järkevää, niin betonielementtitalon korjaaminen kannattaa. Loppulaskelmat osoittavat, että tässä tapauksessa hintaero korjaamisen ja kokonaan uuden rakentamisen välillä oli korjaamisen eduksi 800 – 1 000 euroa neliötä kohden. Näin siitä huolimatta, että asunnot ovat täysin uutta vastaavassa kunnossa, Koskinen sanoo.
 
Kahdessa vaiheessa
 
Ensimmäisessä vaiheessa 2009–2012 korjattiin kolme kiinteistöä, joissa oli pohjakerros ja kolme asuinkerrosta. Asuntojen lukumäärä kasvoi 138 huoneistosta 221:een. Yhden 1 + 3 -kerroksisen betonitalon päälle rakennettiin puurunkoinen viides kerros. Puuta käytettiin, koska maapohjan ja perustuspaalujen kantavuuden vuoksi haluttiin mahdollisimman kevyt ratkaisu. Lisäkerroksella saatiin hissi-investoinnille lisää maksajia.
 
Kaksi kerrostaloa sijaitsi tontilla rakentamisaikansa mallin mukaisesti kulmikkain, ja niitä yhdistämään rakennettiin vapaaseen kulmaan kokonaan uusi rakennus.
 
– Nyt on menossa vuoden kestävä välivaihe, jonka aikana tarkennetaan seuraavaa neljää taloa koskevaa alueellista kokonaissuunnitelmaa. II-vaiheen rakentaminen voisi jatkua aikaisintaan vuonna 2014, ja alue olisi uutta vastaavassa kunnossa mahdollisesti 2018–2020, Timo Koskinen
sanoo.
 
Lapsiperheet huomioon
 
Kohteen ja rakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti (SAFA) Eero Lahti sanoo, että Annalan alue ympäristöineen on aikoinaan 1970-luvulla rakennettu yhtenäiseksi ilman suurta filosofiaa. Tämän pohjalta uudistustyön tavoitteeksi asetettiin alueellinen perusparantaminen ja alueellinen arvonnousu, joka houkuttelisi paikalle myös lapsiperheitä. Hissittömissä taloissa esteettömyys oli itsestään selvä tavoite. Kilpailutuksen kautta rakentajakumppaniksi tuli Skanska.
 
– Peruskorjauksen lisäksi alue kaipasi ja kaipaa lisä- ja täydennysrakentamista. Alueelle on haettu yhtenäistä ilmettä, mutta niin, että alkuperäinen rakentamistapa olisi tunnistettavissa uudenkin alta ja että uusi näkyisi selvästi omana kerrostumanaan. Ilmeen luomisessa käytettiin värejä. Piha- ja lähiympäristön suunnittelulla haettiin asukasviihtyisyyttä, Eero Lahti toteaa.
 
Lisärakentamiseen kaava antaa neljä mahdollisuutta. Maantasokerrokset voidaan muuttaa asuntokäyttöön ja korttelin kulmikkain olevien rakennusten väliin voidaan rakentaa 4–5-kerroksisia taloja. Rakennusten runkoa on mahdollista kasvattaa, jotta porrashuoneiden hissikuilut voidaan siirtää kulkemaan ulkokautta. Neljäs vaihtoehto on rakentaa lapsiperheiden asumiseen soveltuvia rivitaloja. Sitäkin mahdollisuutta pohdittiin, että joku taloista purettaisiin ja tontti myytäisiin rakennusliikkeille.
 
Lue aiheesta lisää torstaina 21.3. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.