Eteläisen Euroopan jätehuollon EU-rahoitus tehotonta
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi 31.1.2013 kertomuksen yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurien EU-rahoituksen vaikuttavuudesta. Kertomuksen mukaan EU-rahoituksen vaikuttavuus oli vähäistä, koska tukitoimien täytäntöönpano oli puutteellista.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi 31.1.2013 kertomuksen yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurien EU-rahoituksen vaikuttavuudesta. Kertomuksen mukaan EU-rahoituksen vaikuttavuus oli vähäistä, koska tukitoimien täytäntöönpano oli puutteellista.
Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa arvioitiin 26 jätehuollon infrastruktuuria kahdeksalla eri alueella Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Romaniassa. Jätehuolto on 2000-luvun aikana jonkin verran parantunut melkein kaikilla näillä alueilla, mutta jätteiden määrä henkeä kohden on silti kasvanut kuudella kahdeksasta alueesta.
Jätemäärän kehitys on EU:n tasolla nousemassa merkittäväksi ongelmaksi, kun eurooppalaiset tuottavat jatkuvasti enemmän jätettä. Vuoden 2010 laskelmien mukaan keskimääräinen EU-kansalainen tuottaa noin 500 kiloa yhdyskuntajätettä vuodessa. EU:ssa jätehuoltoinfrastruktuureille on myönnetty noin 11 miljardia euroa rahoitustukea tällä vuosituhannella.
Jätemäärän kehitys on EU:n tasolla nousemassa merkittäväksi ongelmaksi, kun eurooppalaiset tuottavat jatkuvasti enemmän jätettä. Vuoden 2010 laskelmien mukaan keskimääräinen EU-kansalainen tuottaa noin 500 kiloa yhdyskuntajätettä vuodessa. EU:ssa jätehuoltoinfrastruktuureille on myönnetty noin 11 miljardia euroa rahoitustukea tällä vuosituhannella.
Tilintarkastustuomioistuimen kertomus painottaa erityisesti jätteiden erilliskeräyksen merkitystä jätteiden syntypaikalla. Valitettavan usein jäte kuitenkin sijoitetaan kaatopaikoille ilman asianmukaista esikäsittelyä. Kertomuksessa havaittiin kuitenkin, että EU:n jätepolitiikan tavoitteet saavutettiin alueilla, joilla järjestettiin tiedotus- ja valistuskampanjoita sekä otettiin käyttöön taloudellisia kannusteita.
Jätehuollon parantamiseksi tuomioistuin suosittaa jäsenvaltioita kehittämään luotettavia jäte-huoltotietokantoja, jotta jätemäärien seurantaa voidaan parantaa. Jäsenvaltioiden tulee myös panostaa entistä enemmän jätehuollon infrastruktuurin kehittämiseen sekä ennaltaehkäistä jätteiden syntymistä esimerkiksi taloudellisilla kannustimilla tai yleisen tietoisuuden lisäämisellä. Komission tulisi puolestaan entistä vahvemmin asettaa EU:n rahoituksen ehdoksi, että jäsenvaltiot täytäntöönpanevat annetut suositukset.
EU:n tasolla jätelainsäädäntöä ollaan laajasti uudistamassa vuosien 2013–2014 aikana. Tämä tarkoittaa muutoksia ainakin EU:n jätedirektiiviin, kaatopaikkadirektiiviin sekä pakkausdirektiiviin.
Jätehuollon parantamiseksi tuomioistuin suosittaa jäsenvaltioita kehittämään luotettavia jäte-huoltotietokantoja, jotta jätemäärien seurantaa voidaan parantaa. Jäsenvaltioiden tulee myös panostaa entistä enemmän jätehuollon infrastruktuurin kehittämiseen sekä ennaltaehkäistä jätteiden syntymistä esimerkiksi taloudellisilla kannustimilla tai yleisen tietoisuuden lisäämisellä. Komission tulisi puolestaan entistä vahvemmin asettaa EU:n rahoituksen ehdoksi, että jäsenvaltiot täytäntöönpanevat annetut suositukset.
EU:n tasolla jätelainsäädäntöä ollaan laajasti uudistamassa vuosien 2013–2014 aikana. Tämä tarkoittaa muutoksia ainakin EU:n jätedirektiiviin, kaatopaikkadirektiiviin sekä pakkausdirektiiviin.
Jätehuollon järjestäminen on Suomessa laajasti kuntien vastuulla, joten EU-lainsäädännön muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia kuntiin. Aiempien direktiivien vaatimat muutokset sisältyvät Suomessa 1.5.2012 voimaan tulleeseen jätelakiin, jota pannaan täytäntöön kunnissa parhaillaan.
