Kasvuseuduilla investoidaan rajusti, syrjemmällä säästetään

Taloudellinen toimeliaisuus, väestökehitys ja opiskelumahdollisuudet tekevät eroja. Siinä missä Espoo joutuu investoimaan rajusti lisääntyvän asukasmäärän palveluihin, teollisia työpaikkoja ja asukkaitakin menettänyt Kajaani joutuu leikkaamaan infrainvestointejaan kolmanneksen ja säästämään toimintamenoissa.

 

– Tulin nykyiseen tehtävääni kymmenen vuotta sitten, ja investoinnit ovat sinä aikana kasvaneet joka vuosi, sanoo Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.

 

Alkavan valtuustokauden tärkeimpinä hankkeita ovat jo käynnissä olevat Länsimetro, Tapiolan alueen kehittäminen ja Suurpellon alueen rakentaminen. Uutta kaupunkiympäristöä syntyy myös esimerkiksi Matinkylään, Finnooseen, Espoonlahteen ja Niittykumpuun.

 

– Tehtävänä on toki myös asuntotuotannon edellytysten luominen MAL 2012–2015 -aiesopimuksen mukaisesti sekä kuntauudistukseen liittyvä metropolihallinnon valmistelu. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä kehitetään jatkuvasti, ja muun muassa HSY:n ja kaupunkien yhteinen työmaa -toimintatavan ja käytäntöjen harmonisointi on käynnissä.

 

 

Toimitiloja rakennetaan vauhdilla. Kuluvan vuoden aikana valmistuu kolme päiväkotia ja yhden uuden rakentaminen ja yhden peruskorjaus alkaa. Lisäksi peruskorjataan ja laajennetaan kolmea koulua sekä rakennetaan yksi uusi, Opinmäen suomenkielinen ja kansainvälinen koulu. Myös Espoon sairaalan rakentaminen Jorvin sairaalan kortteliin alkaa. Merkittävimpänä liikuntapaikkakohteena alkaa loppuvuodesta kustannusarvioltaan lähes 30 miljoonan euron Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja laajennus sekä maauimalan rakentaminen.

 

Infrarakentamisen arvo kasvaa viime vuodesta noin 5 prosenttia ja on reilut 110 miljoonaa euroa. Käyttömenot puolestaan ovat noin 36 miljoonaa. Tilakeskuksen investointimenot ovat yhteensä 55,6 miljoonaa, kun ne viime vuonna olivat 41,4 miljoonaa. Käyttömenojen on arvioitu olevan 117,5 miljoonaa.

 

Teknisen toimialan henkilöstön määrä on noin 600, eikä se ole kasvanut viime vuosien aikana työtehtävämäärän kasvusta huolimatta. Henkilöstön määrä pysyy lähes ennallaan vuoden 2013 aikana.

 

– Harjoittelijoiden ja alaa opiskelevien kesätyöntekijöiden määrä viime vuonna oli 50, ja se on viime vuosina ollut lievässä kasvussa, Louko sanoo.

 

Noin joka toisessa kesätyöpaikassa työskentelee alan opiskelija, kuten AMK-insinööri-, DI- tai arkkitehtiopiskelija, mutta myös koululaisia palkataan kesätöihin.

 

 

Kainuun pääkaupunki on taloudellisesti tukalassa tilanteessa ja muun muassa virkamatkoihin suhtaudutaan erittäin kriittisesti. Palvelutasoa joudutaan paikoin alentamaan ja osin luopumaan esimerkiksi kaupungin hoitamien yksityisteiden kunnossapidosta.

 

– Merkittävin palvelujen organisointia koskeva hanke on kuntatekniikan tuottajaliikelaitoksen ja tilapalvelujen liikelaitoksen perustamisen valmistelu. Lopulliset päätökset liikelaitosten perustamisesta on tarkoitus tehdä valtuustossa huhtikuussa, kertoo Kajaanin kaupungin tekninen johtaja Timo Soininen.

 

Vuoden suurin toimitilahanke on loppuvuodesta valmistuva vesiliikuntakeskus, jonka kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa. Lähes kolme vuotta kestänyt Keskuskoulun peruskorjaus valmistuu myös tänä vuonna, ja sen kokonaiskustannukset ovat runsaat kuusi miljoonaa.

 

Kunnallistekniikkaan investoidaan 3,8 miljoonaa, mikä on lähes kolmanneksen edellisvuosia vähemmän. Kaupungininsinööri Matti Nousiainen epäilee, että matala investointitaso saattaa jatkua useamman vuoden.

 

 

Pohjois-Pohjanmaalaista 14 500 asukkaan Ylivieskan kaupunkia vaivaa tonttipula, sillä kaavoitusprosessit kestävät ja saatavilla oleva rakennuskelpoinen maa on väärässä paikassa.

 

– Lunastusta ei ole haluttu käyttää, mutta nyt ilmapiiri luottamuselimissä näyttäisi olevan tältä osin muuttumassa, sanoo Ylivieskan kaupungin tekninen johtaja Kari Kentala.

 

Kouluja ja päiväkoteja toimii parakeissa. Yksi uusi päiväkoti on juuri valmistumassa, mutta se ei riitä mihinkään.

 

– Helmikuussa myös lukio siirtyy sisäilmaongelmien vuoksi kokonaan parakkeihin. Niiden vuokriin uppoaa vuodessa jo toista miljoonaa euroa, Kentala kauhistelee.

 

Infrainvestoinnit ovat viimevuotisella kolmen miljoonan euron tasolla. Toimitiloihin käytetään jokseenkin saman verran. Tänä vuonna valmistuu osittain uudisrakennuksena 4,2 miljoonaa euroa maksava ala-asteen
koulu.

 

Ylivieska järjesti viime vuonna tarjouskilpailun koko teknisen sektorin palvelutuotannon ulkoistamisesta. Hankinta kuitenkin keskeytettiin kalkkiviivoilla.

 

– Hanke politisoitui ja kariutui viime kädessä näkemyseroihin henkilöstön asemasta. Pidän sitä outona, sillä tarjouskilpailun kohteena olleen hankinnan arvosta käytännössä kaksi kolmannesta on jo nyt ostopalveluita.

 

Kuntatekniikan kunnossapitoa ostetaan edelleen pienempinä kokonaisuuksina. Kaupunki on myös palannut kuntayhteistyön pariin. Ensiaskeleina on ruokahuollon ja siivouksen esimiestason yhteistyö Sievin ja Alavieskan kuntien kanssa.