Jyväskylän AaltoAlvari uudistui
Jyväskylän AaltoAlvarin peruskorjaus valmistui ajallaan tammikuun alussa. Myös kustannusarviossa pysyttiin. Merkittävimmät muutokset ovat yleisöltä piilossa konehuoneissa.
Jyväskylän AaltoAlvarin peruskorjaus valmistui ajallaan tammikuun alussa. Myös kustannusarviossa pysyttiin. Merkittävimmät muutokset ovat yleisöltä piilossa konehuoneissa.
– Pidimme sanamme ja avasimme AaltoAlvarin 2. tammikuuta. Viimeistelyyn olisi pitänyt olla aikaa vähän enemmän, kertoo AaltoAlvarin yksikkövastaavana toiminut Pirkko Kupari Jyväskylän kaupungin liikuntatoimesta.
Alvar Aallon suunnittelema AaltoAlvari on Suomen uimahallien helmi. Se on komea rakennus, ja erityisesti sen suuri allastila on avaruudessaan ainutlaatuinen. Halli on myös tärkeä pala Jyväskylän historiaa: se on osa Jyväskylän tarinaa yliopistokaupunkina ja suomalaisen liikuntatieteen keskuksena.
AaltoAlvari sulkeutui peruskorjaukseen kaksi vuotta sitten keväällä. Työn kohteena olivat hallin vuonna 1975 valmistuneet tilat: 50 metrin allasosasto, naisten pesu- ja pukuhuonetilat, kuntosali, sisääntuloaula, useat tekniset tilat ja hallin toimisto.
– 35 vuoden aikana näissä tiloissa oli hieman korjailtu pintoja, mitään suurempaa ei ollut tehty koko aikana, Pirkko Kupari kertoo.
Halli on rakennettu useassa vaiheessa, ja sitä myös korjataan vaiheittain. Vanhin, 25-metrin altaan sisältävä osa, on jo vuodelta 1955. Lasten allas valmistui 1964, 50 metrin allas 1975 ja kylpyläosa 1991.
– Käytännössä jokin osa on aina remontin tarpeessa, Kupari sanoo.
Suojelu rajoitti saneerausta
AaltoAlvari on suojeltu rakennussuojelulain perusteella kylpyläosaa lukuun ottamatta. Suojelupäätös on vuodelta 1992. Todennäköistä on, että myös kylpylä tulee myöhemmin suojelun piiriin.
Suojelu asetti lukuisia rajoituksia saneeraukselle. Laajentamismahdollisuuksia ei juuri ollut, sillä museovirasto salli vain vähäisiä muutoksia hallin ulkokuoreen.
– Jouduimme luopumaan muun muassa uudesta liikuntatilasta, joka hankesuunnitelman ensimmäisissä luonnoksissa oli sijoitettu hallin katolle, Pirkko Kupari kertoo.
Ulkoseinään tehtiin muutoksia vain kahden konesalin ja yhteensä 160 neliömetrin verran.
– Kolmen ilmanvaihtokoneen sijaan peruskorjatulla alueella on nyt seitsemän lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtokonetta. Ne vain piti saada mahtumaan annettuun tilaan, kertoo rakennuttajakonsulttina hankkeessa toiminut Pasi Korhonen Inmeco Oy:stä.
Kupari ja Korhonen eivät kuitenkaan moiti Museovirastoa, vaikka sen antamat raamit olivat tiukat.
– Reunaehtojen asettamisen jälkeen toimimme hyvässä yhteisymmärryksessä, Korhonen
sanoo.
sanoo.
AaltoAlvarin peruskorjauksen kustannusarvio oli 11, 7 miljoonaa euroa verottomana. Sen lisäksi liikuntatoimisto teki halliin hankintoja noin miljoonalla eurolla.
Lue lisää torstaina 7.2. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
