Ledit ovat kehittyneet vahvaksi vaihtoehdoksi ulkovalaistuksessa. Taloudellisesti ne ovat houkuttelevia, kun tehoa voi säätää ja valoteho kasvaa. Edelleen pohditaan muun muassa häikäisyongelman ratkaisua ja jalankulkureittien pientareiden valaisemista.

Valkea valokaistale leikkaa pimeyden kuin giljotiini. Mustan marraskuun syvyyksiin jäävät jalankulkureitin pientareella ojentuvat paljaat oksat, aidat – mutta ääni kuuluu. Ehkä rasahdus oli peräisin tuulen riepottavista puista eikä pensaassa kyyröttävästä hiippailijasta.

 
Kevyen liikenteen väylän kulkijoita jyrkkä raja valon ja pimeyden välillä häiritsee. Perinteinen katuvalo hajottaa valon pientareelle. Samalla se hukkaa energiaa, on epätaloudellista, mutta ihmiset kokevat sen turvalliseksi.

 

Asia kävi ilmi Tekesin rahoittamassa Aalto-yliopiston ja VTT:n AthLEDics – projektissa (Advanced technologies for energy efficient LED lighting).

 

 – Kun ledit lähtivät eteenpäin, lähdettiin selkeästi elektroniikan ehdoilla ja energiansäästöllä. Unohdettiin ottaa käyttäjät huomioon, Helsingin rakennusviraston valaistuspäällikkö ja projektin johtoryhmän Juhani Sandström sanoo.

 

AthLEDicsin ensimmäinen ulkovalaistusta koskeva kyselytulos on valmistunut. Kartanonkaaren, Kehä I läheisyydessä sijaitsevan kevyen liikenteen väylän kulkijat puhuivat, tai heistä ne 46, jotka vastasivat kyselyyn. Tulosten analysointi on vielä hieman kesken, mutta joka tapauksessa enemmistö on sitä mieltä, että ledeissä riittää valoa. Sen sijaan joidenkin mielestä ne häikäisevät.

 

Teho riittää

 

Valoteho on sitä parempi, mitä enemmän samalla tehomäärällä (watti) valaisin tuottaa valoa (lumen). Ledit ovat tehokkaampia kuin perinteiset ulkovalaisimet.

– Asia ei ole välttämättä näin yksiselitteinen. Valmistajat ilmoittavat ledien tehon, joka on mitattu laboratoriossa ilman standardoituja mittausmenetelmiä. Laboratoriossa mitattu teho on hetkellinen luku. Asennettuna valaisimeen tulee ottaa huomioon muun muassa laitehäviö, Sandström sanoo.

 

Helsingin Energian ja Aalto-yliopiston käytännön mittauksissa huomattiin, ettei hyvälaatuisen suurpainenatriumvalaisimen ja led-valaisimen valotehossa ei ole Sandströmin mukaan suurta eroa.

 
Easyled Oy:n ulko- ja tievalaistuksen asiantuntija ei vakuutu tuloksista.

 
– Sadan watin suurpainenatriumvalaisin tuottaa 75 lumenia/watti, meidän sadan watin ledimme 116 lumenia/watti. Kyllä häviöt on mitattu virallisissa mittauksissa. Ainakin kunnollinen laboratorio ottaa ne huomioon. Tuotteemme on testattu SGS Fimkolla ja Aalto-yliopistolla. Tietysti, jos toimija on epäluotettava, tulokset saattavat olla suuntaa antavia, Antti Rantakallio toteaa.

 

EasyLedin diplomi-insinööri myöntää, että yksittäisissä ledeissä on marginaalisia eroja. Se johtuu valmistuksesta, joka on kemiallis-orgaaninen prosessi.  Salolaisen EasyLedin ledit valmistetaan Osramin tehtailla.

  
Ryhtiliikettä kaivataan

 

Valmistajat lupaavat ledien iäksi 50 000 – 100 000 tuntia. Se vastaa keskimääräisellä käyttöajalla 12,5 – 25 vuotta.

 

– Luku on huomattavan korkea. Sitä ei ole vielä voitu todentaa. On voitu tehdä elinikätestejä ja käyttää matemaattisia malleja, Aalto-yliopiston erikoistutkija Marjukka Puolakka kertoo.

 

Sandströmiä harmittaa, ettei missään ole määritelty kuinka monta lediä saa olla rikki, jotta elinikäennuste olisi pätevä. Mittausmenetelmä on sopimatta.

 

– Kaipaan alalta ryhtiliikettä. Pitäisi määritellä, kuinka paljon valovirta saa olla alentunut, valaistuspäällikkö vaatii.

Ledien kehittyessä osa valmistajista on alkanut kehittää myös ledien huoltoa helpommaksi. Pahimmillaan valaisimen osan mennessä rikki joutuu vaihtamaan osan sijaan koko kalliin valaisimen.

 

Lue lisää Lucian päivänä torstaina 13.12. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.