Pellettien pölypoltto tuli Suomen lämmöntuotantoon

– Pellettipolttoaineen verovapaus ja valtion investointituki mahdollistivat investoinnin uudenlaiseen pölypolttojärjestelmään. Ratkaisu tuli juuri ja juuri kannattavaksi suhteessa vastaavantehoiseen kaasu- ja öljyratkaisuun, sanoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen.

 

Laitos täydentää ja tasaa nykyisten voima- ja lämpölaitosten huippukuorman ja varavoiman tarvetta. Investoinnin suuruus on noin 8,4 miljoonaa euroa, josta laitos- ja laitteistotoimituksen osuus on yli 90 prosenttia.

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM tukee uuden tekniikan käyttöönottoa enimmillään 1,42 miljoonan euron investointituella. Uusiutuvana bioenergiana pellettipoltolla tuotettuun lämpöön ei kohdistu päästömaksuja eikä energiaveroa. Maakaasu tai öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa päästömaksujen suuruus tuotettua megawattituntia kohden on euron luokkaa ja veroja kerätään 12 – 17 euroa.

 

Kolmas vaihtoehto oli hakelämpölaitos. Investointina se olisi ollut merkittävästi kalliimpi, vaikka hake raaka-aineena onkin pellettejä halvempaa. Hakkeen käyttö on vakiintunutta tekniikkaan eikä sen rakentamiselle myönnetä investointitukea.

 

– Hakelaitosta jouduttaisiin myös käyttämään pitempiä aikoja, koska sen käynnistäminen ja sammuttaminen on hitaampaa. Pölypolttokattila käynnistyy ehkä jopa nopeammin kuin öljypoltin, ja laitoksen säädettävyys on huomattavasti parempi kuin hakelaitoksen. Sitä voidaan helposti käyttää minimissään kahdeksan megawatin teholla, Timo Heinonen sanoo.

 

 

Pellettien saatavuus on hyvä, suuri osa kotimaan tuotannosta viedään ulkomaille ja kysynnän vähäisyyden takia osa laitoksista seisoo tyhjillään. Niitä valmistetaan myös muun muassa USA:ssa, Kanadassa, Virossa ja Latviassa. Kehitteillä on kuumakäsitelty eli torrefioitu pelletti, jossa kosteus on yhden prosentin luokkaa, kun se muuten on 5-10 prosenttia.

 

Pellettilaitos tulee hyvään tarpeeseen, sillä varaenergialle on käyttöä. Kehityspäällikkö Timo Heinosen yksi suurimmista murheista on nimittäin pula turpeesta ja turpeen kosteudesta aiheutuva huono energiatehokkuus. Ongelma koskee sähköä ja lämpöä tuottavaa Naistenlahden voimalaitosta, joka käyttää polttoaineenaan puuta ja turvetta.
 
– Uusiin rakennettaviin voimalaitoksiin rakennetaankin jo hiilenpolttomahdollisuus, ja esimerkiksi Jyväskylän Keljonlahden turve- ja puuvoimalaa modifioidaan hiilenpoltolle sopivaksi. Uusia tuotantolupia turpeelle ei ole myönnetty kunnolla useaan vuoteen, ja ilman turvetta puutakaan ei kattilassa voi polttaa niin paljon kuin olisi tarve, Heinonen harmittelee.