Suomalaisten jätekuljetusten vahvuudet ovat keskitetyissä jätteenkuljetuksissa, hyvässä keräys- ja kuljetuskalustossa sekä jätealan tehokkaassa yritystoiminnassa. Kehitettävää löytyy muun muassa palvelujen hankinnassa ja energiatehokkuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkaisemassa jätelogistiikkaselvityksessä jätelogistiikan suurimmiksi kompastuskiviksi osoittautuvat palvelujen kilpailutuksiin liittyvät seikat, kuten lyhyet sopimukset ja hinnan ylikorostuminen, sekä palvelujen toteutumisen seuranta.

Esimerkiksi jätekuljetusten energiatehokkuuteen ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota palveluja hankittaessa.

Selvitys antaa kokonaisvaltaisen kuvan yhdyskuntajätteiden logistiikan nykytilasta, toimintaympäristöstä, tulevaisuudennäkymistä ja kehitysmahdollisuuksista.

EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi sekä kotimaiset säädökset ja päätökset jätteiden hyötykäytöstä lisäävät yhdyskuntajätteiden kuljetuksia merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Jätteen hyötykäyttötavoite tulee lisäämään jätekuljetuksia erityisesti taajamien ulkopuolella, mikä kasvattaa jätelogistiikan kokonaiskustannuksia ja lisää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Selvityksen mukaan jätelogistiikan energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi keskittämällä jätteenkäsittelyä alueellisesti, lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehittämällä jätekuljetusjärjestelmiä ja keräyslogistiikkaa. Myös rautatiekuljetuksia tulisi suosia pitkissä runkokuljetuksissa.

Jäteselvityksen tilasivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, JLY-Jätelaitosyhdistys ry ja Kuntaliitto. Selvityksen toteutti Sito Oy yhteistyössä Ramboll Oy:n kanssa. Selvitykseen haastateltiin muun muassa kuntien jätehuoltoa ja jätealan toimijoita.

Tilastokeskuksen jätetilastojen mukaan Suomessa jätteitä käsiteltiin vuonna 2010 yhteensä noin 95 miljoonaa tonnia. Puolet tästä määrästä syntyi kaivostoiminnasta ja louhinnasta, neljäsosa rakentamisesta. Kotitalouksissa ja palvelusektorilla syntyvien jätteiden määrä oli noin kolme miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin materiaalina yli kolmannes, muun muassa lähes kaikki biojäte. Kaatopaikoille vietiin reilu kolmasosa ja poltettavaksi noin 22 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys. Jätelogistiikan nykytilan ja toimintaympäristön selvitys (LVM:n julkaisuja 18/2012) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi.

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.