Voittajan valinnut arkkipiispa Mäkinen kehui Auroransillan symboliikkaa kaupunkikulttuurin osana.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon sai tänä vuonna Auroransilta Helsingissä.

Auroransilta on rakennettu liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti haastavaan paikkaan vilkkaasti liikennöidyn Nordenskiöldinkadun ylitse.

– Silta on rakennusteknisesti uraa uurtava. Useaan suuntaan kaartuva muoto on sekä teknisesti vaativa että esteettisesti korkeatasoinen, totesi arkkipiispa Kari Mäkinen julkistaessaan valitsemansa voittajan Helsingissä torstaina.

Arkkipiispa katsoo sillan suuntautuvan tulevaisuuteen usealla tavalla. Silta helpottaa pyöräilijöiden ja kävelijöiden pääsyä kaupungin keskustaan, mikä ohjaa keskustan liikennettä ja elämää ympäristöä ja ihmisiä puolustavaan ja huomioon ottavaan suuntaan. Korkeana ja esteettisesti puhuttelevana kokonaisuutena se luo näkyvän maisemallisen kiintopisteen kaupunkikuvaan.

– Auroransillasta muodostuu symbolinen monumentti polkupyöräilylle, kävelylle ja lenkkeilylle. Siten se viitoittaa nopeutuvan, kiihkeärytmisen kaupungin keskellä tietä tulevaisuuden kaupunkikulttuurille, jossa hitaudelle ja levollisuudelle on tilaa ja väyliä, perustelee arkkipiispa Mäkinen.

Erittäin ahtaan ja haastavan siltapaikan ratkaisuja on haettu pitkän prosessin aikana jo 1980-luvulta saakka. Vasta hankkeesta järjestetty siltakilpailu antoi sillalle sen lopullisen muodon ratkaisten siltapaikan haastavat reunaehdot. Ratkaisu haettiin luomalla staattiselta toimintavaltaan innovatiivinen siltarakenne.

Sillan kantava rakenne Nordenskiöldinkadun ylittävässä pääjänteessä muodostuu kahdesta puolikaaren muotoisesta teräskaaresta, jotka yhtyvät lakipisteen jälkeen. Yhdistynyt kaarirakenne tukeutuu Nordenskiöldinkadun pohjoispuolelle sijoittuvaan teräspilariin. Kaariin kiinnitetyt vetotangot kannattelevat kulkutasona toimivaa ohutta pituussuunnassa jännitettyä betonilaattaa, joka on vaakakaareva.

Kantta kannattelevan kaarirakenteen ansiosta vältyttiin risteysalueen näkemiä peittäviltä pilarirakenteilta. Samoin betonikansi voitiin toteuttaa hyvin ohuena, minkä ansiosta silta täyttää tiukimmatkin esteettömyysvaatimukset.

Hopea jakoon jätteen putkikeräyksen ja Manskun Rastin kesken

Toisen sijan kilpailussa jakoivat Tampereen Vuoreksen alueen jätteen putkikeräys ja koonta-asema sekä Manskun Rasti -toimistotalo Helsingin Ruskeasuolla.

Arkkipiispa Mäkinen korosti perusteluissaan, että molemmat ovat merkittäviä töitä.
– Kumpikin on suuremman kokonaisuuden ensimmäinen vaihe. Suunnitelmien jatkototeuttaminen tulee edelleen vahvistamaan kestävän kehityksen mukaista rakentamista, Mäkinen sanoi.

Tampereen Vuoreksen alueen jätteen putkikeräys ja koonta-asema luovat kaupunkimaisen yhdyskunnan jätteiden keräyksen uuden järjestelmän, joka ohjaa asukkaita jätteiden lajittelemiseen, vähentää infrastruktuurin energiankulutusta ja niveltyy saumattomasti asuinyhteisön maisemalliseen kokonaisuuteen.

Manskun Rasti Helsingissä sisältää kaksi 8-kerroksista toimistorakennusta, joissa on innovatiivisella tavalla käytetty ympäristön kannalta kestäviä materiaaleja, joilla on alhainen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus. Tulevaisuuden toimistorakennuksen tarpeita vastaava kokonaisuus on suunniteltu optimoimaan ympäristökuormitusta.

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.