Jos maantiehankkeiden velvoitteita siirrettäisiin kunnille, tarvitaan lainmuutos ja kunnille täysi korvaus, Kuntaliitto muistuttaa.

Kunnista kantautuu Kuntaliittoon toistuvasti viestiä, että Liikennevirasto ja ely-keskukset ovat rahapulaan vedoten alkaneet edellyttää maantiehankkeiden toteuttamisessa kunnilta osallistumista sellaisiinkin kustannuksiin, jotka maantielain mukaan kuuluvat valtiolle.

Kunnat kokevat, että vallalle on noussut ajattelu, että maantieverkko on valmis, eikä maankäytön edellyttämää kehittämistyötä enää tarvita. Maantielaki lähtee kuitenkin siitä, että maantieverkkoa on kehitettävä myös maankäytön tarpeiden myötä.

Jotkut kunnat ovat hankkeita vauhdittaakseen joutuneet osallistumaan maatierahoitukseen joko lainaamalla valtiolle rahaa ilman korkoa (jälkirahoitushankkeet) tai maksamalla suoraan jonkun osan maantierahoituksesta. Tämä on lisännyt valtion halukkuutta maksattaa omia velvoitteitaan kunnilla.

– Jos valtion ja kuntien välistä työnjakoa on tarve periaatteellisesti muuttaa, tarvitaan muutoksia myös lainsäädäntöön, rahoitukseen ja liikenneverotuksen kohdentamiseen myös kunnille. Jos kunnille osoitetaan lisävastuita, tulee ne korvata kunnille täysimääräisesti, muistuttaa liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta.
 
Maantiehankkeiden rahoituksesta on ollut jo vuosikymmeniä käytössä yhteisesti sovittu niin sanottu sininen kirja eli ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa”. Viimeisin tarkistus siihen tehtiin osapuolten kesken 2010 ja sitä tulee käyttää hankkeista  neuvoteltaessa. Opas löytyy Kuntaliiton nettisivuilta osoitteesta http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=367.

Lue Kuntaliiton uutiskirjeestä maantieverkon kehittämisongelmista laajemmin Kuntaliiton verkkosivuilta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.