Suomessa on arvioitu olevan 157 sellaista vieraslajia, jotka aiheuttavat haittaa. Pelkästään jättiputken, jättipalsamin ja kurtturuusun torjunnassa riittää kunnilla työtä useiksi vuosiksi.

Luonnossa leviävät vieraat kasvit, eläimet ja muut eliöt valtaavat elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Ongelmia aiheuttavat tätä nykyä etenkin jättiputket. Ne tuotiin alun perin koristekasveiksi, mutta niistä on vaaraa ihmisillekin.
 
Lohjan ympäristöpäällikkö Risto Murto kertoo, että kaupunki kerää tietoja jättiputken ja jättipalsamin esiintymistä. Torjuntatyöhön ryhdyttiin vuonna 2010.
 
– Jättiputki on vieraslajien torjunnan ykköskohde. Se on erikoislaji, jonka laajempi leviäminen Suomessa halutaan estää, Murto perustelee.
 
Lohjan alueella on tullut tietoja 80 jättiputkiesiintymästä. Niistä kymmenkunta oli virhehavaintoja.
 
– Meillä on nyt 67 vahvistettua esiintymää. Tällä hetkellä jättiputki on hävinnyt ainakin kymmenestä paikasta, eikä ainakaan vielä ole tullut uusia. Muut paikat ovat seurannassa. Esiintymisalueita pitää seurata vuosia ja tutkia, nouseeko uusia taimia, Murto selittää.
 
Lohjan jättiputkiesiintymistä vain kymmenen on kaupungin mailla. Näillä paikoilla kaupunki hoitaa torjuntatyöt itse. Kaupunki ei torju yksityispihoilla, vaan neuvoo ja antaa torjunta-ainetta ilmaiseksi.
 
– Ehtona kaupungin avulle yksityisellä tontilla on, että asukkaat seuraavat tilannetta ja kertovat, miten ovat toimineet. Näin me saamme tietoa onnistumisesta.
 
Kurtturuusu leviää Helsingin rannoilla
 
Luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Helsingin kaupungin rakennusvirastosta arvioi, että pääkaupungissa varsinkin jättiputki, kurtturuusu ja jättipalsami ovat erityisen haitallisia lajeja.
 
– Jättiputken torjunnassa Helsingillä ei ole varsinaisesti projektia. Kasvia on torjuttu osana kaupungin normaalia työtä siitä lähtien, kun se todettiin haitalliseksi. Ensimmäisiä torjuntakohteita ovat olleet päiväkotien ja koulujen pihojen lähistöt sekä bussipysäkkien reuna-alueet – ylipäätään
sellaiset paikat, missä ihmiset voivat vahingossa joutua kosketuksiin jättiputken kanssa, Ylikotila sanoo.
 
Kaupungissa on myös tehty kansallisen vieraslajistrategian pohjalta selvitystä siitä, mitkä ovat erityisesti Helsingin kannalta vaikeat lajit.
 
– Myös kurtturuusu on rannikkoalueilla haitallinen. Se leviää hiekkarannoilla ja on siksi nimenomaan merenrannoilla ja saaristossa ongelmalaji.
 
Lue lisää torstaina 4.10. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *