Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä.

Ruotsin Växjön ensimmäinen puukerrostalo valmistui kaksi vuosikymmentä sitten. Växjöstä tuli ensimmäinen kaupunki, jossa puu tuli kunnan strategiaan. Meidän piti tukea ja lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön (Växjö Kommunföretag AB) projektikoordinaattori Hans Andrén kertoo.
Puurakentaminen oli iso askel kaakkoisruotsalaiselle 60 000 asukkaan Växjölle, joka oli palanut kolmesti. Sen kirkkoa olivat lieskat nuolleet seitsemän kertaa.
– Ne palot tapahtuivat suurimmaksi osaksi tanskalaisten vallan aikana, Andrén huomauttaa.
Hän ei ole huolissaan siitä, että puiset kerrostalot muodostaisivat maailman korkeimpia kokkoja.
 
– Jopa teidän VTT:nne (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) on myöntänyt, ettei puurakentaminen ole ongelma paloturvallisuuden kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit pystyvät suunnittelemaan rakennukset niin hyvin.
Växjön vanha kaupunkikeskusta on rakennettu kivestä ja puusta, eikä se näytä puurakentamisen kannalta mitenkään erityiseltä. Sen sijaan Växjö kaavoitti uudemman kaupunginosan, Välle Broarin niin, että kaikkien uusien rakennusten materiaalina tulee olla puuta.
Samalla alueella sijaitsee myös Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt puurakentamista. Sen omat opetustilat ovat toimineet myös kokeilukenttänä.
Tavoitteena on noin 1 500 asuntoa, noin 100 000 neliömetrin verran puisia koteja ja liikehuoneistoja. Kunta omistaa itse paljon: noin 12 000 asuntoa koko kaupungissa. Niiden kautta se on voinut vaikuttaa rakentamiseen.
Pitkäjänteistä yhteistyötä
 
Yliopiston ja liike-elämän yhteistyötä syvennettiin. Kumppaniksi tuli myös metsäkonserni Södra, jonka muodostaa 50 000 metsänomistajaa.
Yksi innovaatioista oli käyttää puun sahauksessa jääviä ylijäämäosia hyväksi. Pelletin valmistuksen sijaan ruotsalaisinsinöörit sahasivat palat ja liimasivat ne yhteen materiaaliksi, jota voidaan käyttää seinänä. Puun arvo nousi 100 – 500 prosenttia.
Växjön kaupungin yhteistyö Linnéen yliopiston kanssa on poikkeuksellisen tiivistä. Kaupunki nimittäin omistaa yliopiston tilat ja huolehtii niiden kunnossapidosta.
Sivutuotteena akateemikot ja kunnan virkailijat ovat oppineet tuntemaan toisensa. Andrénin mielestä se on hyvä asia. Hän pudistaa päätään kuullessaan Suomessa käynnissä olevasta yliopistojen yksityistämisestä.
– Se on huono juttu. Kuntien pitäisi omistaa kiinteistöt, hän sanoo.
 
Puurakentamisen mekan projektipäällikkö ei halua puhua pahaa muista rakennusmateriaaleista.
– Täytyy nähdä toiset kollegoina, ovia ei saa sulkea keneltäkään. Meidän ideamme on tehdä yhdessä. Siihen kuuluvat yliopisto, liike-elämä ja poliitikot. Sen mitä me Ruotsissa olemme tehneet, olemme tehneet yhdessä.
 
Lue lisää torstaina 6.9. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.