Vuosien 2010 ja 2011 välillä kaukojäähdytys kasvoi Suomessa 13 prosenttia. Se on suhteessa enemmän kuin missään muualla Euroopassa. 

Kaukojäähdytystä tarjoavien suomalaisyritysten määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmä on Euroopan kolmanneksi suurin, ja suomalainen Fortum operoi Tukholmassa Euroopan toiseksi suurinta kaukojäähdytysjärjestelmää.

Fortum on aloittanut kaukojäähdytyksen rakentamisen myös Espooseen.

– Kaukojäähdytyksen kysyntää ovat lisänneet sen monien etujen lisäksi kiinteistöjen kasvanut jäähdytystarve, kertoo johtaja Jouni Haikarainen Fortum Power and Heatista.

Nykyaikaisten toimistotalojen jäähdytystarve on vuositasolla jopa lämmitystarvetta suurempi.

– Helsingistä löytyy jo nyt satoja kaukojäähdytettyjä asuinkerrostalohuoneistoja, ja siten viilennettävien asuinkerrostalojen määrän odotetaan kasvavan ihmisten mukavuudenhalun lisääntyessä. Lisäksi erilaisten liike-elämän prosessien ja konesalien jäähdyttämisen kysyntä kasvaa vauhdilla, johtaja Marko Riipinen Helsingin Energiasta sanoo.

Tampere ja Pori ovat liittyneet kaukojäähdyttäjien joukkoon aivan äskettäin ja monessa muussa kaupungissa alustavia selvityksiä on tehty ja tekeillä.

Kaukojäähdytyksen keskeisimmät tuotantomuodot ovat vapaajäähdytys vesistön vedellä ja jäteveden lämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla, jotka kumpikin voidaan laskea uusiutuvaksi energiaksi. Lisäksi kaukojäähdytystä saadaan hyödyntämällä yhteistuotantovoimalaitosten jätelämpöä. Se on energiaa, joka muuten menisi hukkaan. 

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *