Energiatehokkuusdirektiivistä päästiin sisällön osalta sopuun EU:n komission, parlamentin ja ministerineuvoston kokouksissa kesäkuun puolivälissä. Uusi direktiivi tuo kunnille velvoitteita, mutta sen lopullinen sisältö on niille aiempaa myönteisempi.

Komission arvion mukaan tällä päästään noin 17 prosentin energiankäytön vähenemään tavoitellun 20 prosentin sijaan. Kolmen prosentin vuotuinen rakennusten peruskorjausvelvoite koskee nyt vain jäsenvaltioiden ja EU:n instituutioiden omistamaa rakennuskantaa, ja niitäkin eräin poikkeuksin. Kuntien tai kuntayhtymien toimitila- ja vuokra-asuntokanta ei siis sisälly tähän velvoitteeseen. Näin julkisen ja yksityisen sektorin kohtelu toimitila- ja asuntomarkkinoilla pysyy tasavertaisempana.
 
Julkisten hankintojen energiatehokkuuden lisävaatimukset rajoittuvat niin ikään vain valtion keskushallintoon. Jäsenvaltioiden on kuitenkin laadittava julkisen sektorin pitkän tähtäimen energiatehokkuusstrategia 30.4.2014 mennessä ja päivitettävä se joka kolmas vuosi. Edellytykset kansallisille energiatehokkuusrahastoille tai niiden laajentamiselle on selvitettävä.
 
Direktiivin toinen keskeinen asia on 1,5 prosentin vuotuinen energiansäästövelvoite 1.1.2014 alkaen energian myynnissä. Jäsenmaa voi panna ainakin osan velvoitteesta toimeen myös muilla sopivilla tavoilla. Velvoite toteutetaan asteittain kahden vuoden jaksoissa vuoteen 2018 mennessä lähtien liikkeelle yhden prosentin vuotuisella säästövelvoitteella. Päästökaupassa mukana olevaa energiantuotantoa ja teollisuutta säästövelvoite ei koskisi.
 
Energiansäästötoimet, jotka on toteutettu 1.1.2009 jälkeen, voidaan rajoitetusti lukea säästöihin, mikäli niillä on todellista säästövaikutusta vielä vuonna 2020. Pääsääntö säästöjen laskennassa on se, että huomioon otetaan ainoastaan vuoden 2011 jälkeen toteutetut uudet säästötoimenpiteet. Lainsäädännön jo muutoinkin velvoittamia säästöjä ei voisi lukea hyödyksi.
 
Direktiivi sisältää myös velvoitteet energiamittaroinnin laajentamisesta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä kaukojäähdytyksen edistämisestä kuitenkin kustannustehokkuutta painottaen.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvio Suomelle direktiivistä aiheutuvista lisäkustannuksista liikkuu välillä 300-500 miljoonaa euroa vuodessa.
 
Kuntien kannalta direktiivi edellyttää energiansäästötoimien jatkuvaa tehostamista ja myös haastavampia tavoitteita. Nyt voimassa oleva energiapalveludirektiivi vuosille 2008-2016, joka sisältää energiankäytön tehokkuuden parantamistavoitteen 9 prosentilla, korvautuu tällä uudella direktiivillä. Kuntien ja valtion keskinäisellä energiatehokkuussopimusmenettelyllä voi olla tärkeä rooli uudenkin direktiivin toteutuksessa.
 
Paavo Taipale / Kalevi Luoma 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.