Ilmastonmuutos kasvattaa sademääriä. Hulevedet likaavat myös vesistöjä.

Vesimassat eivät imeydy maahan entiseen tapaan, sillä kaupungistumisen myötä maanpinta on peittynyt rakennuksiin, asvalttiin ja kiveyksiin. Hulevedet voivat aiheuttaa kaupunkitulvia, ja vedet päätyvät sadevesiviemäreistä yleensä puhdistamattomina vesistöihin. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston monitieteinen tutkijajoukko selvittää seuraavat viisi vuotta Helsingissä ja Lahdessa hulevesien määriä ja koostumusta.

Ilmastonmuutoksen oletetaan kasvattavan sademääriä 10–15 prosenttia nykyisestä. Samaan aikaan kaupungistuminen kiihtyy ja ympäristön rakennusvauhti kasvaa. Sadevesi päätyy yhä useammin katoille tai asvaltille maan ja kasvillisuuden sijaan.
 
Monillakaan seuduilla uudisrakennusten katoilta tai pihoilta tulevia hulevesiä ei saa ohjata imeytymään maastoon, vaan ne syötetään suoraan sadevesiviemäreihin. Viemäreitä ei ole mitoitettu suurille yhtäkkisille vesimäärille, ja kaupunkitulvista on tullut yhä yleisempiä.
 
Hulevesillä on myös osuutensa vesistöjen likaantumisessa. Kylmät ja yleensä vähäravinteiset hulevedet häiritsevät vedenpuhdistamojen bakteeriston toimintaa, joten hulevedet ja niiden ympäristöstä mukanaan huuhtoma lika ohjataan puhdistamoiden ohi suoraan vesistöihin.

Kaupunkien hulevedet tarkkailuun
 
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimusryhmittymä on saanut Suomen Akatemialta liki 0,9 miljoonan euron rahoituksen viisivuotiseen projektiin. Tarkoituksena on selvittää kaupunkialueelta valuvien hulevesien määrää ja koostumusta Helsingissä ja Lahdessa.
 
Kohteiksi on kummassakin kaupungissa valittu viisi noin kymmenen hehtaarin kokoista valuma-aluetta. Alueilta hulevesiä pois johtavien putkien päähän perustetaan mittausasemia, joiden automaattiset mittauslaitteet tarkkailevat veden virtaamaa, lämpötilaa ja sameutta. Samalla ne ottavat hulevesinäytteitä laboratorioanalyysejä varten.
 
– Näin perehdymme siihen, miten maankäytöltään erilaiset kaupunkialueet vaikuttavat hulevesien määrään ja laatuun. Samalla selvitämme kaupunkien viheralueiden merkitystä hulevesiongelmien lievittäjinä. Kaikki tämä on uutta, sillä kylmillä alueilla on tähän asti tehty melko vähän hulevesitutkimuksia, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori ja tutkimuksen johtaja Heikki Setälä Lahdesta toteaa.
 
Perustietojen selvittämiseksi eri tieteenalat yhdistävät voimiaan. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen sadetutka kertoo tarkasti, kuinka paljon ja usein kullakin valuma-alueella sataa. Veden valumiselle tärkeät maanpinnan muodot taas saadaan selville ilmasta tehtävän optisen laserkartoituksen avulla geotieteiden ja maantieteen laitoksen käyttämällä lidar-tekniikalla. Aalto-yliopisto hoitaa kaupunkihydrologiaan liittyvän matemaattisen mallinnuksen.

Antti Pulkkinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.