Kaupungit pääosassa kestävän kehityksen edistämisessä
Kuntatekniikan maailmankongressissa puhunut ruotsalainen professori Ulf Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön tarjoavan lukuisia keinoja muuntaa yhdyskuntatekniikkaa ekologisesti kestävään suuntaan.
Aihe herättää kiinnostusta maailmanlaajuisesti, sillä muutaman vuosikymmenen kuluttua jopa 75 prosenttia maapallon väestöstä arvioidaan elävän kaupungeissa.
– Vaikka suurkaupungeissa päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset ongelmat korostuvat, prosessien nykyistä parempi koordinointi mahdollistaisi resurssien tehokkaamman hyödyntämisen esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollon osalta, KTH:n eli Royal Institute of Technologyn professorina sekä SWECOn pääarkkitehtinä toimiva Ranhagen sanoo.
Ulf Ranhagen toimii Ruotsin hallituksen nimittämässä työryhmässä (Delegation for Sustainable Cities), jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia työkaluja kaupunkien kehittämiseksi nykyistä ympäristöystävällisemmiksi, sekä vahvistaa alan toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä.
Onnistuneita esimerkkejä maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin eri osa-alueiden integraatiosta löytyy Ruotsista jo nyt. Ranhagen nostaa esille Tukholman Hammarby Sjöstadin, jossa vanha teollisuus- ja satama-alue on rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myös Malmön entisen satama- ja telakka-alueen (Western Harbor) uusi kaupunkisuunnitelma edustaa tulevaisuuden kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.
Asukkaille vaikuttamisen kanavia
Professori Ranhagenin mukaan sosioekonomilla ja -kulttuurisilla tekijöillä tulisi olla nykyistä painavampi rooli tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa. Hän siteeraa Kolumbian Bogotan entistä pormestaria.
– Mikäli kykenemme rakentamaan kaupungin, joka sopii lapsille, saamme kaupungin, joka on samalla hyvä elinympäristö sen kaikille asukkaille.
Asukkaiden aktivoiminen kaupunkisuunnitteluun onkin avainkysymys, jotta ihmisten tarpeet ja mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä ja palveluista tulisivat huomioiduksi.
– Useissa ruotsalaisissa kunnissa viranomaiset käynnistävät dialogin kuntalaisten kanssa osana suunnitteluprosessia. Asukkaille tarjoutuu näin tilaisuus lausua mielipiteitään suunnitelmien vahvuuksista ja heikkouksista, sekä tuoda esille ideoita sekä nykyisten että uusien alueiden kehittämiseksi.
Ranhagen pitää tärkeänä holistisen lähestymistavan käyttöönottoa jo suunnitteluvaiheessa. Tämän onnistuminen edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta, myös vahvaa osaamista monimutkaisten urbaanien ratkaisujen kehittämisessä ja toimeenpanossa.
Akateemisen tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö on Ranhagenin mielestä edellytys hyvinvointia edistävän rakennetun ympäristön onnistuneelle toteutukselle. Tarvitaan myös lisää luotettavaa tietoa.
– Parhaaseen tulokseen päästään, mikäli tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, hankkeiden toteutuksen ja seurannan välisestä tietoketjusta kehitetään nykyistä vahvempi, Ranhagen muistuttaa.
Kuntatekniikan kongressi kokosi Helsinkiin yli 400 kuntatekniikan ammattilaista
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettyyn kuntatekniikan maailman kongressiin osallistui yli 400 ammattilaista 28 eri maasta. Esitelmiä pidettiin yhteensä 74.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Helena Soimakallio Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:stä oli hyvin tyytyväinen tapahtuman antiin.
– Kansainväliset kongressit tarjoavat erinomaisen tilaisuuden verkottua niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin kollegoiden kanssa. IFME 2012 -kongressissa korkeatasoiset esitelmät, tekniset vierailut ja vapaamuotoiset keskustelut antoivat kattavan tietopaketin kuntatekniikan alan kehitysnäkymistä ja parhaista ratkaisuista.
Myös osallistujat kiittivät tilaisuutta hyvästä ammatillisesta sisällöstä ja järjestelyistä.
Kongressi jatkuu vielä sunnuntaihin saakka teknisillä vierailuilla Tallinnaan ja Tukholmaan. Seuraava IFME World Congress on Municipal Engineering järjestetään Uudessa Seelannissa vuonna 2015.
Antti Pulkkinen
