Kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kolmen vuoden välein järjestettävä kongressi alkoi Helsingin Finlandia-talolla maanantaina. Tapahtumaan osallistuu yli 400 alan asiantuntijaa yli 20 maasta.

Avajaistervehdyksessään SKTY:n ja IFME:n puheenjohtaja Jorma Vaskelainen muistutti, että kuntatekniikan tekijät ovat verkostoituneet kautta aikojen, jo kauan ennen internetiä. Kongressia isännöivä SKTY on 86-vuotias ja IFME on ollut toiminnassa yli 50 vuotta.

– IFMEn toiminta on viime vuosina aktivoitunut. Jäsenpalvelua on pyritty parantamaan mm. uudistamalle verkkosivuja. Yhteydenpito vaatii kuitenkin panostuksia.

Kuntatekniikan tekijät ovat Vaskelaisen mielestä suurten haasteiden edessä. Näitä ovat mm. osaavan henkilöstön saaminen ja ilmastonmuutos.

 

Hän toivotti kansainväliset vieraat tervetulleiksi maailman muotoilupääkaupunkiin ja myös vuonna 2017 Lahdessa pidettäviin hiihdon pohjoismaisten lajien maailmanmestaruuskisoihin.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toi kongressin avajaistilaisuuteen isäntäkaupungin terveiset. Hän puntaroi suomalaisten suhtautumista ulkomailla maatamme kohtaan osoitettuun arvostukseen ja viittasi muun muassa tuoreeseen Financial Timesin artikkeliin.

 

– Suomalaisten on usein vaikea uskoa, että olemme onnistuneet. Helsinkiläiset ovat kuitenkin tyytyväisiä kaupunkiympäristöönsä. Kaupunki kasvaa ja asukasluku on ylittämässä 600 000 rajan vielä tämän vuoden kuluessa.

 

Sauri kuvasi kansainvälisille vieraille myös Helsingin talvea ja sen kuntatekniikan kunnossapidolle aiheuttamia haasteita. Hän nosti esille Helsingin laajasti myönteistä julkisuutta saaneen julkisen liikenteen ja sen kehittämishankkeita, kuten Pisara-radan ja Länsimetron.

 

Pekka Sauri viittasi myös meneillään olevaan haasteelliseen kuntarakenneuudistukseen.

 

– Toivoisimme kuntaliitoksia myös pääkaupunkiseudulle, mutta naapurimme ovat toista mieltä.

 

Talouskriisi heijastuu myös kuntatekniikkaan

 

Maanantain avajaistilaisuuden keynote-puheenvuoron pitänyt europarlamentaarikko Carl Haglund totesi kansainvälisen rahoituskriisin vaikutusten levinneen laajalle julkiseen talouteen. Monissa maissa etsitään uusia keinoja hyvinvointivaltion palvelujen säilyttämiseksi.

 

– Eurooppa kärsii ikääntymisen mukanaan tuomista taloushaasteista. Enää ei voida tehdä asioita niin kuin aina ennen on totuttu tekemään.

 

90-luvun lopulla EU-johtajat sopivat Lissabonin strategiasta vuoteen 2010. Siinä ei kuitenkaan riittävästi onnistuttu ja yhtenä syynä oli kansainvälinen talouskriisi.

– Julkisella sektorilla on jatkuva vääntö rahoituksen kohdentamisesta. Toimintatavat poikkeavat yksityisestä sektorista, mikä on sekä hyvä että huono asia. Muutosten läpivienti vie aikaa. Myös Suomessa julkinen talous on tiukoilla, Haglund sanoi.

 

Äskettäin hyväksytty Eurooppa 2020 -strategia jatkaa Lissabonin strategian linjaa ja talouskasvua pyritään vauhdittamaan.

 

– Siihen sisältyy myös muun muassa energia- ja ympäristötavoitteita ja esimerkiksi julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisvelvoitteita. Saan kuitenkin sähköpostiini julkisen sektorin toimijoilta runsaasti palautetta, jossa painotetaan, että velvoitteita ei ole mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti, Carl Haglund kertoi.

Investointeja kuntatekniikkaan edistetään EU-tasolla taloudellisista haasteita huolimatta. Panostukset suuriin infrastruktuurihankkeisiin ovat saaneet erityistä huomiota viime aikoina.

 

– Merkittäviä investointeja on tulevaisuudessa tarkoitus mahdollistaa mm. projektibondeilla eli EU:n takaamilla hankejoukkovelkakirjoilla, Haglund kertoi.

 

Hän uskoo teknologian tarjoavan etenkin ympäristön kannalta kestäviä mahdollisuuksia kehittää kuntatekniikkaan uusia ratkaisuja.

 

– Ongelmien sijasta meidän tulisi keskittyä uusien haasteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ennakkoluuloton suhtautuminen vaihtoehtoisiin toimintatapoihin sekä päätöksenteon ja toimeenpanon tehostaminen ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa avaintekijöitä.

 

Haglund korosti taloustilanteen korjaamisen vaativan voimakkaitakin toimenpiteitä.

 

– Ensimmäiseksi tulee usein mieleen kustannussäästöt. Niiden toimeenpano ei koskaan ole helppoa. Vaikeuksia aiheuttaa joissakin maissa myös hallinnon heikkous. Korruption ja harmaan talouden torjuntaan tarvitaan tiukkoja toimia.

 

Komissio julkaisi toukokuun lopulla maakohtaiset suosituksensa jäsenmaiden julkisen talouden tilan kohentamiseksi.

– Ne ovat terveellistä luettavaa ja uskoakseni tullaan ottamaan jäsenvaltiossa vakavaan tarkasteluun, Carl Haglund viestitti.

 

Paavo Taipale

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.