Kaupunkiympäristön suunnittelua esitellään nyt ensimmäistä kertaa näyttelyn muodossa. Mukana on 20 kaupunkia.

Hyvä kaupunkiympäristö – parempi elämä -näyttely on osa World Design Capital Helsinki 2012- vuoden ohjelmaa ja se painottaa teemaa Avoin kaupunki – paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaiselle.

Näyttely järjestetään Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttely- ja infotila Laiturissa Kampissa.

Idea näyttelyyn lähti siitä, että kaikkialla Suomessa on toteutettu viime vuosikymmeninä laajoja kaupunkiympäristön parannushankkeita. Näiden tulokset näkyvät kaduilla, toreilla ja puistoissa. Kaupunkien toimet julkisten alueiden parantamiseksi kestävät jopa kansainvälisen vertailun, mutta ne eivät ole koskaan saaneet osakseen erityistä huomiota.

Kaupunkiympäristöä ei ole nostettu Suomessa imagotekijäksi, vaikka se voi vaikuttaa kaupungin imagoon enemmän kuin mikään yksittäinen tuote tai rakennus. Julkinen kaupunkitila on kaikille avoin ”yhteinen olohuone”, jonka laatu vaikuttaa suoraan asukkaiden ja vierailijoiden kuvaan kaupungista.
 
Näyttelyssä on mukana 20 kaupunkia: Kaikki WDC Helsinki 2012 -vuoden kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti sekä lisäksi Heinola, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Mikkeli, Oulu, Pietarsaari, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi ja Turku.
 
Näyttelyllä ja siihen liittyvillä oheistapahtumilla halutaan herättää keskustelua siitä, millaisia tavoitteita kaupunkiympäristön kehitykselle ja muotoilulle asetetaan tulevaisuudessa. Näyttelyn toteutuksesta vastaava työryhmä koostuu kaupunkiympäristön suunnittelun alueella pitkään toimineista suunnittelijoista, jotka edustavat alan suurimpia suunnittelutoimistoja.
 

Enemmän huomiota kaupunkiympäristöön
 
Kaupunkiympäristön suunnittelu on kehittynyt Suomessa voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Kaupunkiympäristöön liittyvä tuote- ja ympäristösuunnittelu käsittää julkisten ulkotilojen, katujen, aukioiden ja torien kokonaisvaltaisen suunnittelun, kadunkalusteiden ja katupäällysteiden muotoilun sekä valaistuksen ja kadun rakennelmien, kuten portaiden, muurien ja katosten suunnittelun.

Ne vaikuttavat monin tavoin ympäristön toimivuuteen, viihtyisyyteen ja laatuun ja sitä kautta kaupunkielämään. Ympäristösuunnittelun parissa työskentelee tällä hetkellä lukuisia muotoilijoita, sisustusarkkitehteja, arkkitehteja ja maisema-arkkitehteja, mutta suunnittelualue on edelleen tuntematon.
 
Kansainvälisesti kaupunkiympäristön ja kadunkalusteiden suunnittelu alkoi kehittyä 1960- ja 70-luvuilla kävelykatujen rakentamisen myötä. Kävelykaduilla vaatimukset ympäristön monikäyttöisyydestä, viihtyisyydestä ja laadusta kasvoivat nopeasti. Suunnittelualue yhdisti uusien toimintojen, liikenteen ja kunnallistekniikan vaatimukset sekä vanhojen kaupunkikeskustojen rakennus- ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Vanhat kadut muokattiin uusia toimintoja tukeviksi muuttamalla ajoratojen päällysteet ja valaistus jalankululle sopiviksi sekä lisäämällä viihtyisyyttä ja oleskelua palvelevia kalusteita ja istutuksia.
 
”Urban design” nähtiin selkeästi kaupungin imagotekijänä, esimerkkinä Barcelonan julkisten alueiden laajat parannushankkeet kaupungin valmistautuessa vuoden 1991 olympialaisiin. Myös Euroopan kulttuuripääkaupunki-status antoi kaupungeille kimmokkeen kohentaa imagoaan kehittämällä kävelykatuja, aukioita ja puistoja, mm. Kööpenhaminassa vuonna 1996 ja Tukholmassa vuonna 1998. Kaupunkien uudistetut aukiot, torit ja puistot jäivät pysyviksi muistoiksi kulttuuripääkaupunkivuodesta. Sama kehitys näkyi myös Helsingissä, kun kaupunki vietti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta ja 450-vuotisjuhlavuotta vuonna 2000.
 
Antti Pulkkinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.