Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2011 kaksi prosenttia. Sähkönkulutuksen kasvu pysähtyi ja päästöt pienenivät.

Päästöt palasivat näin lähelle 1990-luvun tasoa. Myös tieliikenteen päästöt pienenivät.

Sen sijaan kaukolämmön päästöt kasvoivat muissa kaupungeissa kuin Helsingissä.

Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tekemästä laskelmasta. Siinä arvioidaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöt.

HSY:n tekemien alustavien laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2011 kasvihuonekaasupäästöjä 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna. Tämä on vajaat 10 prosenttia koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Vuoteen 2010 verrattuna päästöt laskivat Helsingissä 5 prosenttia, mutta nousivat Espoossa 4 prosenttia ja Kauniaisissa 2 prosenttia. Vantaan kasvihuonekaasupäästöt pysyivät vuoden 2010 tasolla. Vuoteen 1990 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Helsingissä peräti 15 prosenttia, mutta muualla pääkaupunkiseudulla päästöt ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet.

Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kivihiilen käytön vuoksi

Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, jonka tuotanto perustuu lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin.

Kaukolämmön tuotannossa käytettiin vuonna 2011 aiempaa enemmän kivihiiltä, minkä vuoksi kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat.

– Lämmöntuotannon veromuutokset ovat heikentäneet maakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiin nähden. Maakaasua korvattiin vuonna 2011 kivihiilellä Vantaalla ja erityisesti Espoossa. Helsingissä kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet säilyivät lähes ennallaan ja päästöt laskivat, kertoo ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo HSY:stä.

Sähkönkulutuksen kasvu pysähtyi

Sähkönkulutuksen pitkään jatkunut kasvu pääkaupunkiseudulla pysähtyi vuonna 2011, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenivät edellisvuodesta yli 10 prosenttia.

– Pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa vuonna 2011 kulutettu sähkö aiheutti huomattavasti vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin edellisenä vuonna, koska loppuvuosi oli lämmin ja teollisuustuotanto hiipui. Kulutussähkö tuotti pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä 23 prosenttia ja sähkölämmitys 7 prosenttia, Johannes Lounasheimo sanoo.

Myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät vuonna 2011 laskuun edellisvuoden nousun jälkeen. Vaikka henkilöautojen liikennesuorite eli vuodessa ajettu kilometrimäärä kasvoi edelleen, päästöt vähenivät 3 prosenttia vuodesta 2010.

Tämä oli polttoaineiden päästöttömäksi laskettavan bio-osuuden ja ajoneuvojen parantuneen energiatehokkuuden ansiota. Kuorma-autoliikenteen määrä pysyi pääkaupunkiseudulla edellisvuoden tasolla. Liikenteen osuus seudun kokonaispäästöistä oli 23 prosenttia.

Päästöjen nykyisellä kehityksellä ei päästä pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteisiin

Yhden pääkaupunkiseudun asukkaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 keskimäärin 5,5 tonnia. Tämä oli 21 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt laskevat 39 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jolloin päästöt olisivat 4,3 tonnia vuoteen 2030 mennessä.

– Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 2000-luvulla keskimäärin vajaan prosentin vuodessa, mutta tämä ei riitä seudun päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyinen päästöjen kehitys johtaisi jatkuessaan noin 4,8 tonnin kasvihuonekaasupäästöihin vuonna 2030, mikä on kaukana ilmaston kannalta kestävästä tasosta, Johannes Lounasheimo sanoo.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä. Päästölaskenta sisältää seudun suorat kasvihuonekaasupäästöt lukuun ottamatta lentoliikennettä ja esimerkiksi ruoantuotannosta ja kulutushyödykkeiden valmistamisesta syntyviä välillisiä päästöjä.

Tiedot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä kaupungeittain vuosina 1990 ja 2000-2011 ovat saatavissa taulukkoina osoitteesta www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/paastot .

Raportti pääkaupunkiseudun vuoden 2011 lopullisista kasvihuonepäästölaskelmista ilmestyy syyskuussa. Lisäksi seudun päästöseuranta täydentyy syksyllä, kun Kuntien hiilijalanjälkilaskuri -hankkeessa (Kuhilas) valmistuu laskentamalli, joka ottaa huomioon myös julkisen ja yksityisen kulutuksen epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt.

Antti Pulkkinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *