Suomen kunnista 115 on laatinut tai on laatimassa ilmastostrategiaa. Yhä useampi kunta on myös asettanut päästövähennystavoitteen ja laskenut kasvihuonekaasupäästönsä.

Kuntien ilmastoteot liittyvät useimmin uusiutuvan energian käyttöönottoon sekä energiatehokkuuden lisäämiseen. Ilmastotekojen jarruna on useimmiten resurssipula.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa kysyttiin ilmastotoimenpiteistä Suomen kunnilta. Kyselyyn vastasi 156 kuntaa.

– Energiansäästö ja energiatehokkuuden lisääminen ovat erittäin merkittäviä ilmastotekoja, sillä yksikään energiatuotantomuoto ei ole ilmaston kannalta täysin ongelmaton, Kuntaliiton ilmastoasioiden asiantuntija, selvityksen laatija Lotta Mattsson toteaa.

Selvityksen mukaan kuntien virkamiesjohto ja luottamushenkilöt suhtautuvat ilmastotyöhön myönteisesti.

– Johdon myönteinen suhtautuminen ilmastotyölle on erittäin tärkeää, samoin se, että johto omalla aktiivisuudellaan edistää ilmastotyötä. Kuntien vastausten mukaan ilmastoasioiden johtajuuden koetaan useimmiten olevan kunnanhallituksella.

Monta tekoa, pientä ja suurta

Energiaratkaisujen lisäksi kunnat tekevät ilmastotyötä maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Ilmastotekoja ovat myös pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen ja joukkoliikenteen edistäminen.

– Ilmastokoulutus joko kunnan henkilökunnalle tai luottamushenkilöille on mainittu kunnan ilmastotekona noin joka kuudennessa kunnassa. Koulutuksella on mahdollista tehdä uusia ihmisiä tietoiseksi kunnan ilmastotyöstä ja sitouttaa heidät osallistumaan omalla panoksellaan ilmastotavoitteiden toteuttamiseen, Lotta Mattsson tiivistää.

Kolmasosa kunnista on tehnyt toimenpiteitä, jotka liittyvät asukkaiden, paikallisten yritysten tai yhdistysten aktivointiin ilmastoasioissa. Toimenpiteet voivat olla hankkeita, tapahtumia tai kunnan internetsivuilla tarjottavaa tietoa ilmastonmuutoksesta.

Ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman resursseja

Kuntien vastauksista käy ilmi, että ilmastotavoitteiden toimeenpanon hidastumisen syynä on paitsi resurssipula myös se, että tavoitteita ei ole ajettu eri toimialoilla tarpeeksi voimakkaasti läpi. Ilmastotavoitteiden onnistunut toimeenpano vaatii sitoutumista ilmastotyöhön ja työn koordinaatiota tarpeeksi suurin resurssein.

– Tärkeää ilmastotyön onnistumisessa on myös, että ilmastoasiat nousevat esille päätettäessä toimintamenoista ja investoinneista. Tällä hetkellä ilmastotyön yhteys kunnan taloussuunnitteluun ei useissa kunnissa ole kovin näkyvää, Mattsson harmittelee.

Kunnan omia ilmastotyön resursseja on täydennetty osallistumalla hankkeisiin, josta kunnat kokevat saaneensa etenkin tietoa, kontakteja ja vertaistukea. Vajaa kolmannes kunnista on tehnyt yhteistyötä ilmastoasioissa toisten kuntien kanssa.

– Kansalliset verkostot, kuten kuntien ilmastokampanja ja energiatehokkuussopimusverkosto, ovat laajalle levinneitä ja vakiintuneita yhteistyömuotoja. Myös seudullinen yhteistyö ja kuntien perustamat ilmastoverkostot ovat kunnissa tuoneet ilmastotyöhön lisäpontta.

Valtiolle toive pitkäjänteisyydestä

Kunnilla on valtion suuntaan monia odotuksia ilmastopolitiikkaa koskien.

– Erityisesti uusiutuvan energian tukipolitiikan toivotaan olevan pitkäjänteistä ja selkeää, jotta kunnat voivat investoida sähkön- ja lämmöntuotannon uusiutuviin ratkaisuihin. Myös valtion tuki energianeuvonnan järjestämisessä on koettu tärkeäksi tukimuodoksi alue- ja paikallistason ilmastotyössä.

Eri hallintotasojen yhteistyön merkitys on suuri, sillä kansalliset, alueelliset ja paikalliset ilmastotavoitteet lopulta konkretisoituvat paikallisissa päätöksissä. Niissä ratkaistaan, miten ilmastonmuutosta hillitään ja miten vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin sopeudutaan.

Antti Pulkkinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.