Sadan miljoonan elvytyspaketilla korjattaisiin ainakin 500 homekoulua
Kuntaliitto kiirehtii päätöstä kosteus- ja homevauriokorjausten aloittamisesta. Hallitus on luvannut tehdä päätöksiä elvyttävistä toimenpiteistä maaliskuun kehysriihessä.
Korjaushankkeiden aloittamista perustellaan lasten terveyden ja työllisyyden kohentamisella. Jo sadan miljoonan tuella peruskorjauksiin työllistettäisiin kymmenen tuhatta ihmistä ja korjattaisiin ainakin 500 kipeästi korjausta vaativaa koulua.
Valtion avustus kuntien opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennusten homekorjauksista olisi 20 prosenttia. Kunnat siis panostaisivat elvytykseen neljä kertaa enemmän kuin valtio.
– Näin ollen 100 miljoonan euron valtion panostuksella kunnat voisivat tehdä yhteensä 500 miljoonan euron korjaukset, jotka työllistäisivät 8 500 – 10 000 henkilötyövuoden verran, Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki laskee.
Kunnilla on korjattavia kiinteistöjä nopeitakin työllistämistoimia varten, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä odottaa valtion tukipäätöstä useita hakemuksia. Hankkeet voitaisiin aloittaa 2-3 kuukaudessa avustuspäätöksestä.
Kuntaliitto esittää, että valtion tukea voitaisiin myöntää 1.9.2012 lähtien rakennusaikaisena. Jälkirahoitteinen tuki ei mahdollista töiden nopeaa käynnistämistä. Tukea tulisi osoittaa valtion budjettikehyksissä vuoteen 2016 asti.
Ensisijaisia korjauskohteita olisivat kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen välttämättömät peruskorjaushankkeet etenkin sellaisissa kohteissa, joissa lasten terveys on uhattuna.
Arviolta tuhannessa koulussa kosteus- tai homevaurio
Kuntaliiton kahden laajan kyselyn mukaan kosteus- ja homevaurioita esiintyy noin 20–25 prosentissa julkisia rakennuksia. Se merkitsisi, että noin 1 000 koulussa olisi kosteus- tai homevaurio. Kouluja on 40 prosenttia julkisesta rakennuskannasta.
Kunnat ja kuntayhtymät ovat käyttäneet viime vuosina noin miljardi euroa vuodessa julkisten rakennusten investointeihin. Noin kaksi kolmasosaa investoinneista menee peruskorjauksiin.
– Ongelmia on paitsi kouluissa myös sosiaali- ja terveysalan rakennuksissa. Päiväkoteihin, vanhusten hoitorakennuksiin ja sairaaloiden vuodeosastoihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Terveyskeskukset on rakennettu valtaosin 1970- ja 1980 -luvuilla, joten niiden korjaustarve alkaa olla suuri. Sairaalarakennukset ovat valtaosin vieläkin vanhempia, Jorma Ruokojoki toteaa.
Elvytyspaketista päätetään hallituksen kehysriihessä 22. maaliskuuta.
Antti Pulkkinen
