Viikin ympäristötalo on Suomen energiapihein toimistorakennus
Viime syksynä valmistuneen Viikin ympäristötalon julkisivuissa on otettu huomioon luonnonolosuhteet, auringon ja tuulen vaikutukset. Riippuvan kaksoisjulkisivun sadat läpiviennit
huolettivat työmaalla, mutta talo on Suomen energiapihein toimistorakennus.
huolettivat työmaalla, mutta talo on Suomen energiapihein toimistorakennus.
Viime syksynä valmistuneen Viikin ympäristötalon julkisivuissa on otettu huomioon luonnonolosuhteet, auringon ja tuulen vaikutukset. Riippuvan kaksoisjulkisivun sadat läpiviennit
huolettivat työmaalla, mutta talo on Suomen energiapihein toimistorakennus.
– Ei ole kyse mistään yhdestä isosta jiposta vaan monien pienten tekijöiden yhteisvaikutuksesta, kuvailee Viikin ympäristötalon suunnittelija, arkkitehti Kimmo Kuismanen ratkaisuja, joilla hän onnistuu vähentämään suunnittelemiensa rakennusten energiankulutusta puolella. Hänen arkkitehtitoimistonsa Ab CASE consult Ltd on erikoistunut luonnonolosuhteet huomioivaan arkkitehtuuriin.
Viikin ympäristötalo kuluttaa suunnitelmien mukaan energiaa sisäänajon jälkeen noin 71 kW/m2 vuodessa, kun tavallinen, samankokoinen toimistorakennus nielee 150 kW/m2. Näin se on energiankäytöltään Suomen paras toimistorakennus.
Tavoitteeseen pääsemiseen vaikuttavat merkittävästi myös talon käyttäjät, Helsingin ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, jotka orientoituvat kestävään kehitykseen.
Tekniikka maksaa itsensä takaisin
Lopullinen energiatase nähdään kahden lämmityskauden jälkeen. Järjestelmät ovat kuitenkin lähteneet Kuismasen mukaan hyvin käyntiin. Rakennuttaja, Helsingin kaupungin rakennusvirasto
seuraa energiakulutusta jo ensimmäisen käyttövuoden ajan.
seuraa energiakulutusta jo ensimmäisen käyttövuoden ajan.
Tekniikan arvioidaan maksavan itsensä takaisin 10 vuodessa. Vaikka aurinkopaneeleiden maksuaika on paljon pitempi, muut tehokkaammat keinot kuten tiivistäminen vaikuttavat kokonaisuuteen.
– Tässä kohteessa olemme pääsuunnittelijana pitäneet ohjat tavallista tiukemmin käsissä koko rakennusprojektin ajan. Olemme istuneet sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa lukuisissa kokouksissa ja hioneet yhdessä ratkaisuja, joilla osat integroidaan toisiinsa, Kuismanen toteaa.
Kaksoisjulkisivut etelän puoleisilla seinustoilla ovat rakennuksen omaperäisin ratkaisu, jolla parannetaan energiatehokkuutta. Niihin on integroitu sähköä tuottavia aurinkopaneeleita, jotka varjostavat toimistotiloja kesällä ja päästävät valon läpi talvella. Samoin ylimääräinen julkisivu lämmittää rakennusta talvella, kun taas kesällä painovoimainen tuuletus viilentää ilman välitilassa.
Talo tuottaa 20 prosenttia käyttämästään energiasta itse. Aurinkopaneeleita on sijoitettu kaksoisjulkisivun lisäksi myös katolle. Jäähdytysvesi viilennetään tontille porattujen kallioreikien avulla. Talon lämmöstä pystytään ottamaan talteen 80 prosenttia.
Lue lisää torstaina 8.3. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.