Lumenkaatopaikat eivät aiheuta suurta vahinkoa ympäristölle, uutisoi YLE Helsinki. Tutkimuksen on tehnyt Helsingin ympäristökeskus.

Helsingin ympäristökeskus tutki viime talvena kaupungin kolmelta suurimmalta
lumenvastaanottopaikalta lähteviä puroja.

Sulamisvesistä otetuista
näytteistä tutkittiin muun muassa raskasmetallien, kloridin, sulfaattien ja
ravinteiden määrää. Ympäristötarkastaja Paula Nurmen mukaan haitta-ainepitoisuudet olivat paljon odotettua pienempiä.

– Raskasmetalleja ei juurikaan ollut, mutta kloridi
ja typpi erottuivat selkeästi, joista kloridi on peräisin teiden
suolauksesta. Typpi on peräisin liikenteestä ja energiatuotannosta, Nurmi sanoo.

Ympäristökeskus on verrannut kuormitusta asukasvastinelukuun. Fosforin osalta
lumen sulamisvedet vastaavat 4-5 ihmisen jätevesifosforikuormitusta, typen
osalta noin 50 hengen kuormitusta.

Pitoisuudet kaupunkipuroissa näyttäisivät olevan melko samankaltaiset olipa
puro sitten lumenvastaanottopaikan kyljessä tai muualla kaupungissa.

Lumenkaadosta mereen on kiistelty Helsingissä pitkään, ei niinkään ravinteiden
kuin roskien takia.

– Laadullisesti kloridilla ja typellä ei ole vaikutusta meriympäristössä, vaan
nimenomaan roskaantumisella ja sen hallitsemisella. Lunta pitäisi
roskaantumisen takia säilöä mielestämme vain maalla, Nurmi linjaa.

Eniten lunta kaadetaan mereen Hernesaaressa. Viime talvena Hernesaaren kärjestä
kipattiin mereen noin 100 000 kuormaa lunta.
Rakennusviraston ylläpitotoimen päällikön Pekka Isoniemen mukaan Hernesaari
onkin kantakaupungin henkireikä, sillä muita vaihtoehtoja lumen
vastaanotolle ei juuri ole. 

Isoniemi pitää roskaantumista huolestuttavampana lumirekkarallin aiheuttamia
liikenteen päästöjä.

– Esimerkiksi Tukholmassa merivesi on mittausten mukaan ollut jopa puhtaampaa
talvella, kun mereen on kaadettu lunta, Isoniemi vertaa.

Antti Pulkkinen

YLE: Lumen sulamisvesistä ei luonnolle haittaa

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.