Kansainvälinen suunnittelukilpailu Sipoon eteläosien tulevaisuudesta on ratkennut. Voittaja on WSP Finlandin ehdotus ”Nourish!”.

Sipoon kunnan, Suomen Arkkitehtiliitto Safan ja Aalto-yliopiston järjestämässä ja Tekesin, Sitran ja RYM-SHOK Oy:n tukemassa suunnittelukilpailussa haettiin ratkaisua, jolla nykyisen Söderkullan ympäristöön, Helsingin rajan tuntumaan, rakennetaan kestävän kehityksen mukainen yhdyskunta 70 000–100 000 asukasta varten.

Aluetta leimaavat Helsingin läheisyys, Turku–Pietari-valtatie, meri ja saaristo sekä maatalous. Tuomariston mielestä Nourish!-ehdotuksessa oli innovatiivisin rakenne alueelle nousevalle Sibben ja Borgin kaksoiskaupungille.

– Siinä lyhyet välimatkat houkuttelevat kävelemään ja pyöräilemään, ja tehokas joukkoliikenne edistää kestävyyttä. Asumisessa painottuvat nollaenergiatalot, kertoo Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho.

Paikalliset vahvuudet voimavaraksi kestävissä kaupunkikylissä

WSP:n ehdotus ”Nourish!” perustuu kaupunkikyliin, jotka muodostavat verkoston Sibben ja Borgin kaksoiskeskustan ympärille. Palvelut on sijoitettu tiiviille alueelle, asuminen perustuu pääosin rivi- ja pienkerrostaloihin, liikkuminen sekä lähelle että kauas on ratkaistu jatkamalla metrolinja Sibbesborgiin, ja työpaikkaomavaraisuus on korkea.

Ratkaisun kulmakiviä ovat paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen ja kytkeminen metron avulla Sibben ja Borgin kaksoiskeskustasta Helsinkiin saakka.

– Energiamallin tulee olla realistinen ja lähialueiden kehittyviä laajoja energiaratkaisuja huomioiva, sekä monipuolisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttöön taipuva. Täällä voidaan tuottaa puhdasta, laadukasta lähiruokaa Etelä-Suomea varten ja tämän osaamisen ympärille kehittyisi elinkeinojen ja palvelujen keskittymä, kertoo WSP:n kestävän yhdyskuntasuunnittelun projektipäällikkö Katriina Rosengren.

Rosengrenin mukaan kestävä yhdyskunta ei voi olla nukkumalähiö.
– Nopeat julkisen liikenteen yhteydet kytkevät Sibbesborgin pääkaupunkiseutuun. Pienten kuntien kuten Sipoon kestävälle kasvulle tällainen symbioosi on elintärkeä, hän painottaa.

Rosengren muistuttaa myös alueen vahvasta identiteetistä ja yhteisöllisyydestä.

–  Tulevaisuuden Sibbesborgin haaste on loikata kestävän elämäntyylin edelläkävijäksi niin, että yhteys kulttuurisiin juuriin säilyy. Kestävyys tarkoittaa paitsi pientä hiilijalanjälkeä, myös luonnonympäristön, sosioekonomisten ja kulttuuristen voimavarojen ja arvojen säilyttämistä ja kehittämistä tuleville sukupolville, hän arvioi.

Sibbesborgin ratkaisuissa on paljon hyödynnettävää muidenkin kuntien kestävälle kehitykselle, uskoo WSP:n Ympäristö ja Arkkitehtuuri -toimialan johtaja Terhi Tikkanen-Lindström.

– Kunnat ovat avainasemassa, koska niillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun tavoitteisiin. Toivomme, että tällaisen kunnianhimoisen kilpailun parhaista töistä poimitaan malleja, joilla suomalaisesta asumisesta ja yhdyskuntasuunnittelusta tehdään kestävämpää.

Kansainväliseen suunnittelukilpailuun tuli peräti 30 työtä.

Antti Pulkkinen

Sibbesborg – Kestävä yhdyskunta

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *