Kestävien kaupunkiseutujen suunnitteluun uusi työkalu

Nelivuotisen Seutukeke-hankkeen kriteerit ja mittarit kattavat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat, joilla kuvataan kestävää kaupunkiseutua.

Kriteereiden ja mittareiden toivotaan hyödyttävän etenkin maankäytön ja liikenteen suunnittelijoita heidän käytännön työssään.

Lähtökohtana kriteereiden ja mittareiden suunnittelulle on ollut suomalainen keskisuuri kaupunkiseutu, jolla asuu noin 80 000- 200 000 asukasta. Kaikkien mittareiden toimivuus on testattu Lahden ja Oulun kaupunkiseuduilla.

Kestävä seudullinen maankäyttö ja liikenne (Seutukeke) –hankkeen julkaisussa on esitetty analyysit karttakuvineen ja graafeineen kaikista mittareista pilottialueilta. Lahden kaupungin yleiskaavaprosessin yhteydessä valittiin näistä mittareista yhdeksän testaamaan kolmea eri yleiskaavan luonnosvaihtoehtoa.

Arvioinnin perusteella voitiin esimerkiksi todeta, että kaikissa vaihtoehdoissa autovyöhykkeellä asuvan väestön suhteellinen osuus kasvaa. Seutukeke-mittareiden käyttö Lahden yleiskaavaprosessissa osoittaa, että niiden avulla voidaan tarkastella, millaisia vaikutuksia maankäytön suunnitelmilla mahdollisesti on tulevaan yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristöön ja sitä myötä kaupunkiseudun kestävyyteen.

Tarkastelutasona kaupunkiseutu

Kaupunkien ja kuntien maankäytön suunnittelu on perinteisesti ollut varsin kuntakeskeistä. Nykyiset suunnitteluhaasteet kuitenkin edellyttävät usein tarkastelua yli kuntarajojen.

– Erityisesti ekologisen toimivuuden ja kestävyyden kysymykset eivät ole ratkaistavissa yksittäisten kuntien toimin, sanoo rakennetun ympäristön yksikön päällikkö Tarja Söderman Suomen ympäristökeskuksesta.

Tällaisia yksittäisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi viherrakenteen ja ekosysteemipalveluiden säilyttäminen, eheyttäminen hajarakentamisen vastavoimana, ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä vanhenevan väestön tarpeiden huomiointi.

Ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia kriteereitä

Seutukeke-hankkeen kriteerit ja mittarit kattavat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat, joilla kuvataan kestävää kaupunkiseutua.

Ekologiset mittarit (28 kpl) kuvaavat kaupunkiseudun maankäyttöä, viherrakennetta, virkistysalueita, vettä sekä liikenteen vaikutusta.

Sosiaaliset mittarit (26 kpl) keskittyvät kansalaisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen kuvaten kulttuuria, toimeentuloa, elinympäristöä, asumista, palveluita ja liikkumista.

Taloudellisten mittareiden (31 kpl) aiheet liittyvät tuottavuuteen ja talouskasvuun, kaupunkiseudun uudistumiskykyyn, infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin sekä talouden ympäristövaikutuksiin.

Mittareissa käytettävät aineistot ovat pääasiassa vapaasti saatavilla olevia ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen, muiden tahojen ja kuntien omia aineistoja. Mittareissa on pyritty paikkatietopohjaiseen tarkasteluun ja tulosten esittämiseen yli hallinnollisten kuntarajojen aina, kun se on aineistojen saatavuuden tai menetelmien puolesta ollut mahdollista.

Hanketta on johtanut Suomen ympäristökeskus ja siihen ovat osallistuneet Sito Oy, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Liikennevirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö.

Antti Pulkkinen

Suomen ympäristökeskus: Uusi työkalu kestävien kaupunkiseutujen suunnitteluun