Tietomallit tulevat suomalaiseen infrarakentamiseen
Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta Helsingissä on merkittävin suomalainen silta, jossa tietomallinnusta on käytetty suunnittelun lisäksi rakennusvaiheessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien tiedot.
Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta Helsingissä on merkittävin suomalainen silta, jossa tietomallinnusta on käytetty suunnittelun lisäksi rakennusvaiheessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien tiedot.
Crusellin silta on Helsingin Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Se on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jossa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen.
Sillalla on ajoradat ja kaistat niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa 2012. Jätkäsaari valmistuu 2020-luvulla. Sinne rakennetaan asuntoja noin 16 000 ihmiselle ja liiketilaa noin 6 000 työntekijälle.
Crusellin sillan rakennesuunnittelijana toiminut WSP Finland Oy päätti ottaa tietomallinnuksen (BIM) käyttöön sillan rakennussuunnittelussa 2008. Suunnittelu mallintamalla aloitettiin tukirakenteista. Tietomalli siirrettiin työmaalle, jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja hankinnassa sekä mittauksissa. Urakoitsija käytti sitä myös työnsuunnittelussa ja aikataulutuksessa.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto päätti tukea mallinnusta siten, että koko sillasta laadittiin mahdollisimman tarkka tietomalli sisältäen muun muassa kaikki teräsrakenteet ja betonirakenteiden raudoitukset. Crusellin sillan tietomalli on nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa.
Länsimetroa viisiulotteisesti
Tietomallinnus on vahvasti mukana myös meneillään olevassa Länsimetron rakennushankkeessa, jossa sovelletaan viisiulotteista mallinnusta. Perinteisten kolmen ulottuvuuden rinnalle on tuotu aika sekä määrä- ja laatutiedot.
Länsimetron 5D-hankkeen tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö.
Koska hankkeen asiantuntijoiden käyttämät menetelmät ja ohjelmat asettavat merkittäviä rajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmän käyttöönotolle, ei 5D-pilottihankkeesta odoteta tässä vaiheessa apuvälinettä suunnitteluun ja visualisointiin. Sen sijaan tavoitteena on saada siitä hyötyä metroinfran käyttöiän aikana. Tietokanta olisi myöhemmin käyttöönotettavan sähköisen huoltokirjan perustana.
Lue lisää tietomallinnuksesta tiistaina 1.11. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
