Kustannukset pysyvät kurissa ja kiinteistön arvo säilyy, jos perustuksia aletaan korjata mahdollisimman varhain, kertoo tuore väitöstutkimus.

Tutkimuksen on tehnyt tekniikan lisensiaatti Jouko Lehtonen, joka on analysoinut ne Turun seudun työmaat, joissa on keskitytty perustusten vahvistamiseen.

Suuri osa vanhojen kaupunkikeskustojen arvorakennuksista on perustettu puupaaluille. Kaupunkiasutus on vuosituhannet keskittynyt vesireittien varrelle, ja pehmeillä rakennusmailla suuretkin rakennukset on perustettu puupaalujen avulla. Suomen ensimmäinen betonipaalu iskettiin maahan Helsingissä vasta sata vuotta sitten.

Edulliset puupaalut olivat kuitenkin hallitseva perustamistapa kaupunkikeskustojen rakennuksissa aina 1960-luvulle saakka. Puupaaluilla seisovat niin Helsingin rautatieasema kuin useat Amsterdamin, Venetsian ja Pietarin arvorakennuksetkin.

– Pietarissa on puupaaluille perustettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita monumenttirakennuksia arviolta 4 000 kappaletta, Jouko Lehtonen kertoo.

Turussa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana korjattu huomattava määrä puuperustuksia. Lehtosen hyödyntämä Turun DATU-tietokanta on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, todellinen tutkijan aarreaitta. Tietokantaan on tallennettu paalukohtaiset tiedot yli sadalta perustustyömaalta viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta.

Rakennusten omistajille perustusten vahvistusurakka on Lehtosen mielestä ”käänteinen lottovoitto”. Kaikki rakennukset eivät vahvistusta tarvitse, mutta huono-onnisille kyseessä on ainutkertainen projekti, josta ei juuri kartu osaamista. Kustannuksista on tiedetty vain se, että vaihteluväli on suuri, 150 – 675 euroa huoneistoneliötä kohden. Perustusten vahvistus on siis kustannuksiltaan ylimääräisen putkiremontin luokkaa.

Turun Ammattikorkeakoulun yliopettajana työskentelevä Lehtonen valitsi tutkimukseensa rakennuksen omistajan näkökulman. Kehittämällään laskentamenetelmällä Lehtonen pystyy arvioimaan luotettavasti perustustenvahvistuksen kustannukset, keston ja parhaat menetelmät. Lähtötietona tarvitaan vain tieto rakennuksen perustuspaalujen pituudesta ja materiaalista. Alkuperäisen paalutussuunnitelman avulla arvio tarkentuu entisestään.

Tutkimuksen tärkein havainto oli, että perustusten vahvistaminen kannattaa vastoin yleistä uskomusta aloittaa mahdollisimman varhain. Silloin on valittavana suurin määrä eri menetelmiä ja mahdollisia ajankohtia.

− Myöhäinen aloitus on monella tapaa epäedullinen: työ täytyy tehdä heti, ja hinnalla millä hyvänsä, Lehtonen muistuttaa.

Hän suosittelee, että kiinteistön omistajat teettävät suunnitelmat valmiiksi mahdollisimman varhain. Perustustenvahvistuksen urakkakilpailu voidaan käynnistää sopivana ajankohtana, kun töistä on pulaa ja hinnat alhaalla.

Lehtosen mukaan Aalto-yliopiston ja  Turun AMK:n yhteinen tutkimushanke saa jatkoa. Tekesin rahoittamassa jatkohankkeessa Turun tietokantaa kehitetään edelleen. Turun kokemuksista voi syntyä jopa kansainvälinen vientituote, sillä vanhoja kaupunkikeskustoja remontoidaan ympäri maailmaa kiihtyvällä tahdilla.

Lehtosen tutkimustyö auttaa myös pientalojen omistajia. Turun ammattikorkeakoulussa on vasta patentoitu uusi paalutyyppi.

− Uusi porapaalu tuo helpotusta kymmenille tuhansille pientalon omistajille, joiden rakennusten perustukset saattavat tulevaisuudessa tarvita vahvistusta, Lehtonen kertoo.

Antti Pulkkinen

Jouko Lehtonen: Underpinning Project; Owners’ Views on Technology, Economy and Project Management

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.