Pohjoissatakuntalaisen Karvian kunnan Kantin kylällä pyöräillään ja lenkkeillään pian turvallisesti kuntalaisten rakentamaa kevyen liikenteen väylää pitkin. 5,3 kilometrin pituinen pyörätie syntyy talkootyönä kunnan ja ely-keskuksen tuella.

Kunnassa ehdittiin puhua kevyen liikenteen väylän tarpeellisuudesta parikymmentä vuotta. Rakentaminen kaatui kerta toisensa jälkeen rahoitusongelmiin. Lopulta kunnan keskustan eteläpuolella sijaitsevan Kantin kylän väki otti tienteon omiin käsiinsä.

 

– Teimme vuosi sitten valtuustolle aloitteen, että kylään pääsisi kevyen liikenteen väylää pitkin ja sitouduimme työhön. Siitä asia lähti etenemään, kertoo kyläläinen Esa Yliluoma.
 
– Valtiolta rahaa ei ollut luvassa edes tulevaisuudessa. Kantin kyläläisiin nousi taisteluhenki: kun tehdään väylä, tehdään se saman tien kaksi kertaa niin pitkäksi kuin suunniteltiin, kylään asti, kertoo kunnan rakennusmestari Jaakko Kallioniemi.
 
Tämän vuoden aikana maansiirto- ja pohjatyöt tehdään valmiiksi. Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen. Kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden ja muiden koneiden polttoaineet.
 
Maanrakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä, joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti. Budjetissa hankkeelle on varattu 400.000 euroa. Saman verran lasketaan talkootyön osuudeksi.
 
Ennen valtuuston käsittelyä tien varrella asuvilta noin 50 maanomistajalta varmistettiin, että he luovuttavat tarkoitukseen pyörätien alle jäävät maat. Suostumukset olivat edellytyksenä hankkeen hyväksymiselle.
 
– Kun asia saatiin vireille, ei mennyt monta päivää ja nimet oli kerätty, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma muistaa.
 
– Talkootyö on valtava uhraus päivätyöltä ja perheeltä. Olen todella tyytyväinen, että tällaisia kuntalaisia löytyy vielä, hän kiittää.
 
Asiaa hoitanut Varsinais-Suomen ely-keskuksen tieinsinööri Pauli Laivo pitää talkootyönä toteutettavaa näin laajaa hanketta äärimmäisen harvinaisena.
 
– Karvian hanke taitaa olla Suomen ennätys. Monet tiepiirit eivät ole välttämättä lähteneet tällaisiin mukaan ollenkaan, Laivo sanoo.
 
Ilman talkootyötä väylän tekeminen ei olisi onnistunut, mutta kyse on yhteispelistä. Paitsi rahallisesti, ely-keskus on tukenut karvialaisia suunnittelussa. Kunta puolestaan on vakuuttanut kaikki talkoolaiset sekä kouluttanut heidät tieturvallisuuskurssilla. Pauli Laivo näkee toimintatavassa sekä hyvää että huonoa.
 
– Ei ole tarkoitus, että kunta tekee valtiolle kuuluvia hankkeita ja että asukkaat hoitavat ne vielä talkoilla. Toisaalta vaihtoehto voi olla, että hanke jää kokonaan tekemättä, hän pohtii.
 
Lue lisää tiistaina 4.10. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.