Onnettomuustutkintakeskuksen raportti vuoden 2010 heinä-elokuun rajuilmatuhoista ja luonnonilmiöihin varautumisesta on valmistunut.

Raportissa annetaan yhteensä 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vakaviin luonnononnettomuuksiin varautumisen kehittämiseksi.

Suositukset koskevat sähköverkkoyhtiöiden, teleyritysten ja vesihuoltolaitosten varautumista, sähköverkkojen käyttövarmuutta, VAARA-säätiedotteiden jakelua ja erottuvuutta, hätäkeskusten menettelyjä tehtäväruuhkatilanteissa, pelastustoimen toimintavastuuta ja pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa, kuntien avainhenkilöiden hälyttämistä ja onnettomuusviestintää, sähkö- ja viestintäverkkojen sekä liikenneväylien raivausta, valtakunnallisen tilannekuvan muodostamista ja jakelua mukaan lukien sähköenergiajärjestelmän ja elinkeinoelämän häiriötilannekuva sekä järjestöjen hyödyntämistä vakavissa häiriötilanteissa.

– Suurin osa suosituksista on toimintatapamuutoksia, jotka eivät vaadi suuria investointeja. Yhteiskunnan eri toimialat ovat hyvin riippuvaisia toisistaan ja rajapinnat pitää saada kuntoon. Siihen päästään yhteisellä suunnittelulla ja harjoittelulla, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi, joka toimi kesän 2010 rajuilmojen tutkintalautakunnan puheenjohtajana.

Tutkintaselostuksessa suositetaan, että Kuntaliitto kehittäisi yhdessä pelastuslaitosten, aluehallintovirastojen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa kuntien häiriötilannejohtamista ja onnettomuusviestinnän menettelyjä. Maa- ja metsätalousministeriön tulisi puolestaan yhdessä ely-keskusten, Vesilaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton kanssa varmistaa, että vesihuollon vakavat häiriötilanteet sisältyvät kunnan ja vesihuoltolaitosten varautumiseen.

Sähköverkonhaltijoille kaivataan selkeää varautumisvelvoitetta

Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteen rajuilmoissa sähköverkkoja vaurioitui yhteensä 35 000 kilometriä vaikeuttaen 480 000 asiakkaan elämää. Sähköverkkojen korjaustöihin käytettiin lähes 200 000 työtuntia. Pisimmät yksittäiset sähkökatkot olivat noin kuuden viikon pituisia. Katkot vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten viestintäverkkojen toimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen.

– Viestintäviraston on tarpeen tehostaa viestintäverkonhaltijoiden varautumisen valvontaa. Myös sähköverkon haltijoille tulisi sähkömarkkinalaissa asettaa selkeä varautumisvelvoite normaaliolojen häiriötilanteisiin, Nurmi painottaa.

Rajuilmat aiheuttivat yhden kuolemantapauksen ja useita kymmeniä loukkaantumisia. Vakuutusyhtiöt ovat tähän mennessä korvanneet omaisuusvahinkoja yhteensä 80 miljoonan euron arvosta, mutta vahinkojen kokonaismäärä on selvästi tätä suurempi. Omaisuusvahingoista merkittävimmät olivat metsätuhot. Metsäntutkimuslaitos Metlan arvion mukaan koko Suomessa puustoa kaatui tai tuhoutui yhteensä noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä. 

Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa viranomaisten keskinäinen tiedonkulku ja tilannekuvan ylläpitäminen vaikeutui. Koska vakavia tuhoja aiheuttavat sääilmiöt ovat olleet Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla ei ollut riittäviä toimintamalleja vakaviin säävaroituksiin reagoimiseksi ja toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta vahinkojen tapahduttua. Pelastustoimen toiminta rajuilmojen aikana osoitti, että käytännön johtamisvalmius yhtä pelastustoimen aluetta laajemmissa tilanteissa on puutteellinen.

Heinä-elokuun 2010 rajuilmat -tutkintaselostus verkossa: www.onnettomuustutkinta.fi.

Paavo Taipale

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.