Härmälä ei halua uusia ilmastovelvoitteita kunnille
EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi lisäisi julkisen sektorin kustannuksia yli miljardilla eurolla vuodessa. Suurin lasku menisi jo nyt talousvaikeuksissa oleville kunnille, varoittaa elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Esa Härmälä.
Luonnos EU:n uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi velvoittaa jäsenvaltioita korjaamaan vuosittain kolme prosenttia julkisista rakennuksista niin, että ne täyttävät tiukimmat kansalliset energiatehokkuusvaatimukset.
Suomessa peruskorjataan nykyisin 1,5 prosenttia julkisista kiinteistöistä vuodessa. Vauhdin kaksinkertaistaminen merkitsisi Härmälän mukaan sitä, että peruskorjaukselle ei olisi muita perusteita kuin energiatehokkuuden parantaminen.
Härmälän mielestä suomalaisten rakennusten energiatehokkuus on jo nyt varsin hyvä.
– Direktiivin myötä jouduttaisiin tekemään investointeja, joiden takaisinmaksuaika olisi yli 40 vuotta. Yhteiskunnasta löytyy kuitenkin paljon energiatehokkuutta parantavia vaihtoehtoisia investointeja, joiden takaisinmaksuaika on viitisen vuotta tai vielä lyhyempi. Rajalliset varat olisi parempi kohdistaa niihin, Härmälä huomauttaa.
Hänen mielestään kuntien menojen lisääminen ei olisi muutenkaan järkevää nykyisessä taloudellisessa ahdingossa.
– Suomi kannattaa sitä, että EU:kin omalta osaltaan edistää energiatehokkuutta. Keinojen tulee kuitenkin olla sellaisia, että ne sopivat erilaisiin kansallisiin olosuhteisiin ja Euroopan nykyiseen taloustilanteeseen, Härmälä vaatii.
Elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Härmälä puhui tiistaina Ilmastoinvestointien rahoitus ja kuntatalous –seminaarissa Helsingissä.
Antti Pulkkinen
