Uudenmaan maakuntakaavaluonnos mahdollistaa 430 000 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Kasvua ohjataan etenkin Helsingin itäpuolelle Östersundomin alueelle.

​Nyt Uudellamaalla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä.

 

Metropolimaakunnan työssäkäyntialuetta on päästy ensi kertaa suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena, kun Itä-Uusimaa sulautui maakuntaan vuoden vaihteessa.
 
Uusi väestönkasvu ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ratojen asemanseutuja sekä taajamia hyvien linja-autoliikenneyhteyksien varrella tiivistetään.
 
Kaavaluonnoksessa varaudutaan myös uusien ratakäytävien avaamiseen. Näiden varrelle sijoittuvien uusien taajamien toteuttaminen sidotaan raideyhteyden tai metron toteuttamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Östersundom ja Hista.
 
Mahdollisia uuden rakentamisen alueita on myös nykyisen pääradan varrella.
 
– Siellä lähivuosien kasvumahdollisuudet jumiutunevat pääradan kapasiteettiongelmiin, ellei kapasiteettia Pasila-Riihimäki välillä nosteta ja Pisara-rataa rakenneta, arvelee maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
 
Hänen mielestään väestöä ei kannata alueella kasvattaa, ennen kuin joukkoliikenne toimii kunnolla.
 
Taajama-alueiden ulkopuolella kasvu keskitetään suurehkoihin kyliin, joissa on edellytyksiä vastaanottaa asukkaita. Kyliä on esitetty vähemmän kuin aiemmissa maakuntakaavoissa.
 
Alueen kilpailukyvyn kannalta merkittävä kaavaratkaisu tulee olemaan uuden nopean Helsinki–Pietari -radan linjaus, josta nyt luonnosvaiheessa esitetään kolme vaihtoehtoa.
 
Toinen merkittävä uusi raideyhteys on Espoo–Salo-välille linjattu ESA-rata. Kaavassa varaudutaan lisäksi muun muassa lentorataan sekä poikittaisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen.
 
Kaupan suuryksiköitä suunnitteilla jälleen ennätysmäärä
 
Uudellamaalla oli vuonna 2010 suunnitteilla 150 kaupan suuryksikköä, mikä on lähes kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna.
 
Suunnitelmista suuri osa on hypermarket-kokoisia hankkeita ja kolme hankkeista on yli 100 000 neliömetrin kokoisia jättihankkeita. Hankkeiden lisäksi myös kuluttajien määrän ja heidän ostovoimansa lasketaan lisääntyvän reilusti.
 
Kaupan osalta suurimpana haasteena on sen sijoittuminen. Esimerkiksi nyt vireillä olevista hankkeista viidennes sijaitsee nykyisen maakuntakaavan vastaisesti.
 
– Maakuntakaavan valmistelun periaatteena on kaupan sijoittuminen keskusta-alueille ja kestävästi yhdyskuntarakenteeseen. Uusia rakenteesta irrallisia hankkeita ei voida ilman perusteita kaavaan merkitä, muistuttaa aluesuunnittelun johtaja Riitta Murto-Laitinen.
 
Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavan luonnoksen kuntien ja viranomaisten kanssa. Maakuntahallitus käsittelee kaavaluonnosta ensimmäisen kerran 14. maaliskuuta.
 
Luonnos tulee palautteen antamista varten nähtäväksi vielä tämän kevään aikana.
 
(KL)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.