Työmaavesien hallinnasta on tullut yksi kaupunkirakentamisen keskeisimmistä ympäristökysymyksistä. Rakentamisen siirtyminen haastaville savikkoalueille ja tiukentuvat ympäristövaatimukset korostavat tarvetta tehokkaille ratkaisuille, joilla ehkäistään haitta-aineiden pääsyä herkkiin vesistöihin. Helsingin kaupungilla on käynnissä Malminkentällä kaksi työmaavesien käsittelypilottihanketta, joissa koitetaan löytää ratkaisuja kiintoainepitoisen työmaaveden puhdistamiseksi. Ramboll toimii hankkeissa pilotointeja toteuttavana asiantuntijakonsulttina.
– Tietoisuus työmaavesien ympäristövaikutuksista kasvaa jatkuvasti, toteaa pilotointiprojekteissa projektipäällikkönä toimiva Sanna Pyysing Rambollilta. Työmaavesien hallinta poikkeaa huomattavasti teollisuuden vedenkäsittelystä: päästöt ovat usein pulssimaisia ja vaikeasti hallittavia. Perinteisiä menetelmiä on paljon, kun taas nyt koitetaan löytää uusia, nimenomaan työmaaolosuhteisiin soveltuvia vedenkäsittelyratkaisuja. – Ympäristö- ja vedenkäsittelyasiantuntijoiden voi olla toisinaan haastavaa hahmottaa työmaan vaihtelevia arkiolosuhteita, minkä vuoksi ratkaisujen on oltava riittävän käytännönläheisiä, Pyysing korostaa.
Sanna Pyysing
Perinteisesti painopiste on ollut pääasiassa muodostuvan työmaaveden määrän rajoittamisessa, mutta nykyään etsitään tehokkaita keinoja jo kaivantoon kertyneen veden puhdistamiseen. Ennakointi mahdollistaa oikeiden käsittelymenetelmien valinnan ja nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin. Työmailla vedenlaatua tarkkaillaan yhä usein aistinvaraisesti ja näytteenotoin. Pyysingin mukaan siirtyminen jatkuvatoimisiin mittauksiin voisi helpottaa työmaan arkea ja parantaisi reagointinopeutta heti, kun veden laadussa havaitaan muutoksia.
Malminkenttä tarjoaa testausalustan
Kaksi pilottihanketta toteutetaan Malminkentällä, jonne kaavoituksen myötä on aluerakentaminen käynnistynyt.
Alue on hienojakoista hapanta sulfaattisavea sijaiten herkän vesistöalueen läheisyydessä, joten työmaavesien ympäristövaikutusten hallinta on keskeistä työnaikaisten riskien hallitsemiseksi. Rakentamisen ympäristövaikutukset halutaan minimoida erityisesti, koska läheisyydessä sijaitsee Longinoja, jota on talkoovoimin kunnostettu taimenen luontaisen lisääntymisen olosuhteiden turvaamiseksi.
Pyysing kertoo, että ensimmäinen hankkeista on jo puolessa välissä, ja se valmistuu vuoden lopussa. Hankkeissa testataan käytännön olosuhteissa muun muassa savikkoalueiden vedenkäsittelyteknologioita sekä veden imeyttämismahdollisuuksia.Tavoitteena on löytää tehokkaita ja käyttökelpoisia ratkaisuja hienojakoisen kiintoaineen poistamiseksi työmaavesistä tiiviissä kaupunkiympäristössä. eri menetelmien tehokkuudesta, käytettävyydestä ja kustannuksista koko alan käyttöön.
Onnistunut työmaavesien hallinta edellyttää oikeiden käsittely- ja mittausmenetelmien valintaa työmaan olosuhteiden ja veden laadun mukaan. Paras ja kustannustehokkain lopputulos saavutetaan, kun vedet huomioidaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tämä ennaltaehkäisee ympäristö- ja tulvariskejä estämällä haitta-aineiden, ravinteiden ja kiintoaineksen pääsyn luontoon sekä viemäriverkostoon. Lisäksi olosuhteisiin sovitetut käsittelymenetelmät tuovat kustannustehokkuutta säästämällä resursseja ja vähentämällä hankkeiden viivästyksiä. Ennakointi ja asianmukainen hallinta osoittavat myös vastuullisuutta varmistamalla tiukentuvien ympäristötavoitteiden toteutumisen koko rakentamisen elinkaaren ajan.
Valokuvat Sanna Pyysing
