Helsingin kaupunki on viime vuosina kehittänyt paikkatietojärjestelmiin perustuvia menetelmiä virkistyspalveluiden, kuten viheralueiden, saavutettavuuden ja niiden teoreettisen käyttöasteen seuraamiseksi. Nämä auttavat kohdentamaan resursseja oikein. Joulukuussa 2025 käynnistettiin tutkimus, ja sen perusteella julkaistiin viheralueiden käyttöä käsittelevä raportti. Se tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Digital Geography Labin kanssa.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tutkimus- ja kehitysjohtaja Maria Jaakkola esitteli raportin tuloksia IFME 2026 konferenssissa Helsingissä kesäkuussa.
Asukaskyselyt ja kävijälaskurit taustatiedon tukena
Kaupungin toteuttamassa taustaselvityksessä analysoitiin tutkimuskirjallisuutta sekä esimerkiksi karttapohjaisia asukaskyselyitä. Tulokset osoittivat, että helppo saavutettavuus ja laadulliset tekijät – kuten luontokokemukset ja kohtaamispaikat – edistävät asukkaiden positiivista kokemusta.
Toisaalta kävijälaskureista saatava data tarjoaa pistemäistä ja tarkkaa tietoa. Esimerkiksi Seurasaaressa, jossa testattiin hankkeen aikana kävijälaskurin prototyyppiä, havaittiin kävijämäärien kasvavan kesällä ja hyvällä säällä..
Datan rooli viheralueiden käytön ymmärtämisessä
Helsingin yliopiston tutkimusryhmän toteuttamassa jatkohankkeessa ”Big Data in Understanding Green Area Use” tarkasteltiin viheralueiden käytön alueellisia ja ajallisia rakenteita. Tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti suuria datamassoja kuten
- Sosiaalisen median alustoja
- Kansalaistiedesovelluksia
- Liikuntasovelluksia
- Teleoperaattoridataa
- Verkkosivukäyntejä
Suuresta datamassasta tehdyt havainnot korreloivat manuaalisesti tai laskureilla kerättyjen havaintojen kanssa, ja niiden tarkkuus on riittävä viheralueiden keskinäiseen vertailuun. Datan avulla pystyttiin myös vertailemaan puistokohtaisia ajallisia suuntauksia ja erityispiirteitä.
Helsingin suosituimmat viheralueet
Tutkimuksen mukaan suosituimpia viheralueita olivat kantakaupungin puistot. Erityisesti Töölönlahden ja Eläintarhanlahden ympäristöt ja rannat sekä Esplanadi ja Vanha Kirkkopuisto erottuivat edukseen.
Esplandi houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden
Seuraavaksi suosituimpia olivat Keskuspuisto sekä helposti saavutettavat virkistyssaaret, kuten Seurasaari ja Mustikkamaa. Myös suuret luontoalueet, kuten Viikki–Vanhankaupunginlahti ja Uutela, sekä merkittävät urheilupuistot Talissa ja Kivikossa keräsivät paljon kävijöitä.
Tulokset ovat linjassa viimeaikaisten asukaskyselyiden kanssa kantakaupungin puistojen, suurten vihervyöhykkeiden ja merenrantojen suosion osalta. Lisää tietoa käyttäjämalleista odotetaan lähikuukausina, kun eri osastojen yhteistyönä käynnistetyn tuoreimman asukastyytyväisyyskyselyn tulokset julkaistaan.
Monipuoliset menetelmät tulevaisuuden seurannassa
Vertaileva tutkimus osoittaa, että luotettavan ja kattavan tiedon saamiseksi viheralueiden käytöstä on hyödynnettävä samanaikaisesti sekä aktiivisia että passiivisia menetelmiä ja vertailtava niiden tuloksia.
Suuren datamassan käyttöä rajoittavat pääasiassa datan saatavuus ja edustavuus, ja sen tulkinnassa on otettava huomioon mahdolliset vääristymät ja rajoitukset.
Jatkossa esimerkiksi matkapuhelindataa ja suosituimmille alueille sijoitettuja kehittyneitä laskureita tulisi yhdistää järjestelmällisesti säännöllisesti seurattaviin kyselytutkimuksiin. Tämä mahdollistaa viheralueiden käytön kehityksen seuraamisen, muutoksiin reagoimisen ajoissa, eri alueiden käyttäjien tarkan profiloinnin sekä mahdollisesti myös tulevien suuntauksien ennakoinnin.
