Espoon räjähdysonnettomuus johtui laiminlyönneistä
Onnettomuustutkintakeskus antaa viisi suositusta turvallisuuden parantamiseksi.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksen mukaan Espoon Matinkylässä viime heinäkuussa tapahtunut räjähdysonnettomuus johtui ylipanostuksesta ja puutteellisesta suojauksesta.
Louhintaan liittyvässä räjäytyksessä lensi kiviä asuinhuoneistoihin, julkisiin tiloihin sekä lähiympäristöön aina 250 metrin päähän.
Onnettomuudessa loukkaantui seitsemän henkilöä, joista kaksi vakavasti. Onnettomuudessa vahingoittui 30 ajoneuvoa ja työkonetta. Kuuteen rakennukseen tuli vaurioita. Omaisuusvahinkoja kärsineitä asianomistajia oli yhteensä 44.
Vahinkoa aiheuttanut räjähdys tapahtui, koska louhintatyömaalla työtavat olivat riskialttiita sekä vaatimusten ja hyvien työtapojen vastaisia. Rakennuttajan, joka oli myös päätoteuttaja, ja louhinnan tilaajan omavalvonta ei puuttunut louhinnan työtapoihin.
– Viranomaisten valvonta ei pystynyt estämään onnettomuutta. Panostajan pätevyyksiä valvovan viranomaisen reagointi tutkinnan alla olleisiin rikkeisiin oli nykyisillä säädöksillä liian hidasta, jotta sillä olisi voitu vaikuttaa tilanteeseen ajoissa, Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa todetaan.
Rakennustyömaan louhintaurakka oli myöhässä urakoitsijan resurssipulan johdosta. Urakoitsija palkkasi työmaalle uuden panostajan, jolle onnettomuuspäivä oli toinen työpäivä. Työmaan aikaisemmat räjäytykset tehnyt räjäytystyön johtaja oli toisella työmaallaan, joten panostaja huolehti räjäytyksistä yksin.
Onnettomuuspäivän aamuna panostaja räjäytti kaksi kenttää vaikeuksitta. Seuraavan, suuremman kentän räjäytyksessä panostuksen jälkeen kenttä peitettiin, vaara-alue eristettiin, asetettiin vartiomiehet ja annettiin asianmukainen äänimerkki. Panostaja räjäytti kentän. Kentän peittona olleet kumimatot nousivat ilmaan ja kentästä sinkoutui hallitsemattomasti runsaasti kiviä.
Poikkeuksellisen voimakas räjähdys ja kivien sinkoutuminen oli todennäköisesti seurausta kentän jonkin osan suuresta ominaispanostuksesta (ylipanostus), kentän etureunan (rintauksen) vajaasta peittämisestä tai edellisestä räjähdyksestä rintauksen eteen jääneestä kynnestä.
Ylipanostuksen syynä on voinut olla panostajan panostusvirhe, etummaisten reikien edun väärä arviointi, kallion rikkonaisuus, porausreikien taipuma tai näiden yhdistelmä.
Turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus antaa viisi suositusta:
1) Rakennus- ja louhinta-alan toimijoiden tulisi kehittää ja toimeenpanna tehokkaat ja säädösten hengen mukaiset omavalvontakäytännöt.
2) Panostajan pätevyyskirjoista vastaavalle viranomaiselle tulisi luoda nykyistä paremmat edellytykset arvioida pätevyyskirjan hakijoiden ja haltijoiden soveltuvuutta.
3) Poliisin ilmoitus- ja valvontamenettelyjä tulisi kehittää.
4) Poliisilla tulisi olla oikeus peruuttaa panostajan pätevyyskirja tilapäisesti.
5) Räjäytystyöhön liittyviä rekistereitä tulisi yksinkertaistaa yhdistämällä kansallinen siirtotodistus panostajan pätevyyskirjaan.
Ville Miettinen
