Turkuun perustettiin kansallinen kaupunkipuisto
Yli kahdentuhannen hehtaarin alueeseen mahtuu Turun tarina esihistorialliselta ajalta nykypäivään.
Turkuun perustettiin maailman ympäristöpäivänä 5.6. kansallinen kaupunkipuisto. Ympäristöministeri Ville Niinistö luovutti perustamispäätöksen Turun Sigyn-salissa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Minna Arvelle. Kaupunkipuisto perustettiin Turun kaupungin hakemuksesta samoin aluerajauksin kuin Turun kulttuuripääkaupunkipuisto vuonna 2011.
Kansallinen kaupunkipuisto alkaa Kuralan kylästä maaseudun kulttuurimaisemista ja jatkuu keskustan rakennettujen kortteleiden ja mäkipuistojen kautta aina Ruissalon saaristoon asti. Se kokoaa pääosin Aurajoen maisematilaan keskittyneet arvokkaat kulttuuri- ja luonnonperinnön elementit eheäksi kokonaisuudeksi ja tuo esiin yksittäisten kohteiden erityispiirteitä.
Peräti 2 200 hehtaarin kokoiseen kansalliseen kaupunkipuistoon mahtuu koko Turun tarina esihistorialliselta kaudelta nykypäivään saakka.
Pitkän valmistelun tulos
Turku on valmistellut kansallista kaupunkipuistoa pitkään. Asia oli esillä jo vuonna 1997, minkä jälkeen kaupunki on edistänyt hanketta useilla kaavaratkaisuilla, kunnallispoliittisilla päätöksillä ja ohjelmilla.
– Tämä on hieno lopputulos pitkään jatkuneesta valmistelutyöstä, kiittää ympäristöministeri Ville Niinistö, joka itsekin on edistänyt Turun kaupungin luottamushenkilönä kansallisen kaupunkipuiston syntyä.
– Tämä on merkittävä päivä Turulle ja koko Suomelle, ja iloitsen toki turkulaisena saavutuksesta myös henkilökohtaisesti. Turun kansallisen kaupunkipuiston alue on Suomessa ainutlaatuinen kokonaisuus. Pelkästään Ruissalo maailman pohjoisimpine yhtenäisine tammimetsineen ja rakennustaiteellisesti arvokkaine huviloineen on kulttuuri- ja luonnonperinnön yhdistelmänä todellinen helmi saartemme joukossa.
Myös hoito- ja käyttösuunnitelma valmis
Päätöksen kansallisesta kaupunkipuistosta tekee ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta. Lain mukaan alueelle on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka ministeriö hyväksyy. Turku on ensimmäinen kaupunki, jossa hoito- ja käyttösuunnitelma voitiin hyväksyä samana päivänä kun päätös kansallisesta kaupunkipuistosta tehtiin.
Suunnitelma sisältää sekä yleisiä että alue- ja kohdekohtaisia kehittämistavoitteita ja ehdotuksia hoitotoimenpiteiksi. Suunnitelmassa kansallinen kaupunkipuisto on jaettu kolmeen osa-alueeseen: jokilaakson kylät, keskusta ja Ruissalo.
Suomen puistoverkosto kiinnostaa myös kansainvälisesti
Kansallisten kaupunkipuistojen perustaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2000, kun maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui. Tämän jälkeen Suomeen on perustettu kansalliset kaupunkipuistot Hämeenlinnaan, Heinolaan, Poriin, Hankoon ja Porvooseen. Turku täydentää verkostoa merkittävällä tavalla, ja tekee siitä kansainvälisestikin ainutlaatuisen.
Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 1995 Tukholman, Solanan ja Lidingön kuntiin. Ruotsiin ei kuitenkaan ole syntynyt Suomen kaltaista kaupunkipuistojen verkostoa. Suomen mallia on esitelty muun muassa Shanghain maailmannäyttelyssä ja Rio +20 -kokouksessa. Kansalliset kaupunkipuistot toteuttavat myös Unescon suositusta uudesta lähestymistavasta historialliseen kaupunkimaisemaan.
Ville Miettinen
