Pilottikohteet vauhdittavat infran tietomallintamisen läpimurtoa
Vastuunjako korostuu, kun mallipohjainen suunnittelu yleistyy.
Infra-alan tietomallintamisen visio näyttää toteutuvan: suuret infran haltijat tilaavat vuonna 2014 pääsääntöisesti mallipohjaista palvelua, todettiin Espoossa pidetyssä pilottipäivässä. Onnistumisen takaa tiiviissä yhteistyössä ja laajalla rintamalla useissa käytännön kohteissa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö.
Skanska Oyn:n kehitysjohtaja ja RYM Oy:n PRE-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Ilkka Romo totesi mallintamisteknologian toimivan ja kaikille osa-alueille löytyvän sekä osaamista että tarvittavat työkalut. Hän vertasi tilannetta talonrakennuspuolelle: esimerkiksi Skanskassa tietomallintamisen vastaanotto on ollut hyvä työmaita myöden, uudet mobiililaitteet ja -ratkaisut ovat käytössä ja tulokset näkyvät parantuneena tuottavuutena ja turvallisuutena.
Romo uskoo, että mallintamisen myötä paperiton työmaa on täysin saavutettavissa oleva tavoite – Ruotsissa Skanskalla on jo käynnissä tähän tähtäävä siltatyömaa.
Myös PRE-ohjelman InfraFINBIM-työpakettia vetävä Kimmo Laatunen VR Track Oy:stä luottaa vision toteutumiseen. Tärkeintä on saada aikaan mallinnusvaatimukset ja -ohjeet sekä lisätä tietoisuutta mallintamisen mahdollisuuksista ja hyödyntämistavoista.
Tuottavuus paranee, kun tieto kulkee sujuvasti
– Yhteistyön puute on ollut aikaisemmin suuri este. Nyt käynnissä on systeeminen muutos, jossa siirrytään perinteisestä vaiheajattelusta tietomalleja hyödyntävään palvelutuotantoon. Tilaajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja softan toimittajat ovat osallistuneet mallintamisohjeiden määrittelyyn sekä testanneet ja opetelleet käytäntöjä yli kahdessakymmenessä pilottikohteessa, Laatunen sanoi.
Tuottavuus on ollut perinteisesti infra-alan heikkous. Hukan määrä on suuri, dokumentaatio huonoa, kommunikointi ja tiedonkulku takeltelevat. Tilannetta vaikeuttavat hankkeiden usein suuri koko ja maantieteellinen laajuus.
– Isoissa hankkeissa jopa 30 prosenttia ajasta saattaa kulua pelkästään lähtötietojen selvittämiseen ja tarkastamiseen, huomautti kehityspäällikkö Tiina Perttula Liikennevirastosta.
– Tietoa hukkuu hankkeen eri vaiheissa ja sitä joudutaan luomaan uudelleen – joskus vain arkistoinnin tarpeisiin. Lähtötietojen harmonisointi ja esittäminen yhtenevällä tavalla vähentää merkittävästi turhaa työtä ja virheellisiä tulkintoja.
Perttula korosti, että suunnittelun parantaminen ja virheiden havaitseminen jo suunnitteluvaiheessa vähentää toteutusvaiheen kustannuksia. Ja kun työmaa saa käyttöönsä entistä paremmat suunnitelmat, varsinaiselle työsuunnittelulle jää enemmän aikaa.
Vastuunjako ja metatiedot puhuttivat
Mitä mallipohjaisemmaksi suunnittelu muuttuu, sitä tarkemmin on sovittava vastuista. Lähtötietomalli on suunnittelualueen nykytilan kuvaus, jossa tiedot on harmonisoitu tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan formaattiin. Suunnittelijaa saattaa epäilyttää: kuka vastaa, jos lähtömallissa on virheitä? Olemassa olevissa rekistereissä on varmasti puutteita – onko niiden sisältämä tieto ajanmukaista, tarkkaa ja oikeaa?
– Vastuukysymykset on sovittava, painotti Juha Liukas SITO:sta. – Epävarmat tekijät – esimerkiksi putket ja johdot tai kallioperä – on dokumentoitava selvästi ja tarvittaessa selvitettävä paikan päällä.
Muiden alustajien tavoin Liukas muistutti metatiedon tärkeydestä: on tiedettävä, mitä tietoa mistäkin löytyy ja mitä tietoa mikäkin dokumentti sisältää: – Selosta tarkasti, mutta ymmärrettävästi, Liukas teroitti.
Vastuun pallottelussa ei sinänsä ole mitään uutta – onhan sitä pidetty joskus infratoimijoiden suosikkilajinakin. Keskustelussa muistutettiin, että avoimuutensa ansiosta tietomallintaminen selkeyttää vastuunjakoa. Ja kun potentiaaliset virhetilanteet pystytään sen ansiosta havaitsemaan jo suunnitteluvaiheessa, vahinkojen mahdollisuuskin vähenee olennaisesti.
Linkit Pilottipäivän esityksiin:
Ville Miettinen
