Hiilineutraalit kunnat halutaan kansainväliseksi brändiksi
Hiilineutraaliutta tavoittelevat Hinku-kunnat ovat onnistuneet hurjissa välitavoitteissaan, ja mukaan on tullut lisää kuntia. Professori Jyri Seppälä haluaa tehdä Hinkusta kansainvälisen brändin, johon kuuluu joka viides suomalainen kunta.
Osa piti tavoitetta hulluutena. Kovana sitä piti jopa yksi alkuperäisten Hinku-kuntien isistä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio.
– Joidenkin mielestä viiden Hinku-kunnan tavoite oli hurskastelua. Tarkoitus oli sitouttaa kunta-asukkaat ja elinkeinoelämä vähentämään kasvihuonepäästöjä EU:n päästötavoitteita kireämmin ja vieläpä etuajassa, Vainio sanoo.
Vuonna 2008 Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki sitoutuivat tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
– Kun aloitimme, hirveän moni ampui ajatuksen alas. Mutta nyt hankkeesta löytyy imua, Hinku-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä sanoo.
Jäsenkuntien määrä on kasvanut 16:een. Viimeisimpänä joukkoon liittyi Lappeenranta maaliskuun lopulla 2014. Professori Seppälä vihjaa, että pari muutakin isompaa kaupunkia on ehkä tulossa mukaan. Hänestä se kasvattaisi Hinkun poliittista painoarvoa.
Seppälän haaveet eivät pääty siihen. Hänestä joka viides suomalainen kunta voisi kuulua Hinkuun vuoden, parin päästä.
Elinvoimaa tavoitteista
Uudenkaupungin Vainio on huomannut ympäristöystävällisen ajattelutavan korreloivan kuntien elinvoimaisuuden kanssa – siis positiivisesti.
– Kannattaa olla edelläkävijä eikä tehdä asioita vasta, kun on pakko. Ilman Hinkuakin asioita tapahtuu, mutta uskon, että proaktiivisuus auttaa, Vainio sanoo.
Vaikka hyviä tuloksia on saavutettu, tehtävää on yhä. Ruotsi ja Tanska ovat brändänneet ympäristömeriittinsä, mutta Seppälän mielestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi näytettävää maailmalle.
– Kunpa kunnat oivaltaisivat, kuinka paljon voivat vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Suurin haaste on saada koko Suomi ymmärtämään ilmastonmuutos mahdollisuutena. Ilmastomyönteinen osaaminen tuo kansainvälisiä mahdollisuuksia, professori toteaa.
Lue lisää keskiviikkona 30.4. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.
