Kunnat odottavat johdonmukaista ilmastopolitiikkaa
Valtion olisi tultava kuntia vastaan ilmastonmuutokseen sopeutumissa. Ilmastotyö kunnissa ei ole vain ilmastovastaavien tai ympäristösektorin asia, vaan kaikille yhteinen asia, sanoo Kuntaliiton johtaja Leena Karessuo.
Joukkoliikenteen tuen leikkaaminen ja polttoaineverotuksen
korottaminen eivät ole valtiolta kovin johdonmukaista ilmastopolitiikkaa, sanoi
Kuntaliiton johtaja Leena Karessuo avatessaan kuntien ilmastokonferenssin
Tampereella torstaina 8.5.
Karessuon mukaan onnistunut ilmastotyö vaatii kaikilta
osapuolilta kunnianhimoisia tavoitteita ja johdonmukaista sitoutumista
asetettuihin tavoitteisiin.
– Kunnat odottavat valtiolta yhteistä vastuunkantoa ja
toisaalta lainsäädännön kautta välineitä ilmastotavoitteiden toteuttamiseen –
sekä muutoksen hillintään että sen vaikutuksiin varautumiseen, Karessuo sanoi.
Joukkoliikenteen osuuden pitäminen edes nykyisellä tasolla
vaatii suuria panostuksia erityisesti kaupunkiseuduilla. Karessuon mukaan
kuntien kannettavaksi on jätetty liian suuri vastuu.
– Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan valtion
panosta. Valtion tulee kantaa oma vastuunsa yhdyskuntien tulvasuojelusta.
Todetuilla 21 tulvariskialueella laadittavien tulvariskien
hallintasuunnitelmien toteutuminen on varmistettava.
– Vaikka ilmastonmuutos on viime kädessä globaali ilmiö, se
on myös mitä suurimmassa määrin paikallinen kysymys. Kuntien rooli on tärkeä,
mutta onnistunut ja vaikuttava paikallinen ilmastotyö edellyttää laajaa
yhteistyötä ja kumppanuutta.
– Kunta tarvitsee kumppanikseen valtion, järjestöt, tutkimuslaitokset,
yksityisen sektorin ja ennen kaikkea kaikki kunnan toimialat – ja tietysti myös
asukkaat. Ilmastotyö kunnissa ei ole vain ilmastovastaavien tai
ympäristösektorin asia, vaan kaikille yhteinen asia.
Rahoitusta EU:sta
Kuntaliiton mukaan kuntien kannattaa hyödyntää EU:n
rahoitusmahdollisuudet. Suomen Kestävää kasvua ja työtä
-rakennerahasto-ohjelmassa vuosille 2014-2020 on tavoitteena osoittaa vähintään
noin 190 miljoonaa euroa vähähiilistä taloutta tukevaan toimintaan.
EU:n ohjelmatyöllä tuetaan tavoitetta saada Suomesta
hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja
kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä.
– Unohtaa ei myöskään pidä innovatiivisia rahoituskeinoja,
joita esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeihin on tarjolla, KAressuo sanoo.
Kunnat voivat vaikuttaa
hankintojen kautta
Tuore IPCC:n raportti toteaa, että päästöt ovat lisääntyneet
vuosien 2000 ja 2010 välillä vielä nopeammin kuin edellisinä kolmena
vuosikymmenenä.
Karessuo uskoo, että tilanne voidaan korjata, mutta se
edellyttää laajaa uusien teknologioiden käyttöä, yhteistyötä ja käyttäytymisen
muutoksia.
– Ilmaston hyväksi tehtävä työ voi tarkoittaa myös uutta
elinvoimaa. Olennaista on etsiä ympäristöosaamisen ja ympäristöliiketoiminnan
kumppanuuksia. Kunnilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa vihreän talouden
kasvuun vaikkapa hankintojen kautta, Karessuo korostaa.
Ville Miettinen
