Helsingin Vartiokylänlahden rannalle tulvavalli
Vartiokylänlahden pohjukan alavien pientaloalueiden tulvimisesta päästään eroon, kun paikalle rakennetaan 860 metriä pitkä, nousuvettä patoava maapenger. Penkereen päälle tehdään jalankulku- ja pyörätiet.
Vartiokylänlahden pohjukan alavien pientaloalueiden tulvimisesta päästään eroon, kun paikalle rakennetaan 860 metriä pitkä, nousuvettä patoava maapenger. Penkereen päälle tehdään jalankulku- ja pyörätiet.
Tulvapenkereen rakennustyöt alkavat syksyllä kuluvana syksynä ja valmistuvat vuonna 2017. Hankkeen kustannusarvio on 3,6 miljoonaa euroa ja se on viimeinen ja suurin Helsingin kaupungin vuonna 2007 valmistuneessa tulvakohteiden määrittelyssä korkeimpaan kiireellisyysluokkaan luokitelluista neljästä kohteesta. Muut saman kiireellisyysluokan kohteet Sarvaston, Marjaniemen ja Kaitalahden alueilla on rakennettu jo aiemmin.
Nyt suojattavalla alueella oli vakavia tulvaongelmia tammikuussa 2005, jolloin meren pinta nousi puolitoista metriä yli normaalikorkeuden. Melakujan varren rakennukset ovat kärsineet tulvista tämän jälkeenkin, koska viereiseen Vartiokylänlahteen laskevan Broändanpuron ja merenpinnan nousun yhteisvaikutus lisää tulvavaaraa.
Tulvavalli rakennetaan lahden itäreunalle nykyisen rantaraitin kohdalle Broändanpuron ylittävälle sillalle asti. Sieltä penger jatkuu pohjoiseen puron nykyistä uomaa seuraten Melatielle asti. Rakennustöiden yhteydessä siirretään Broändanpuron ja Mellunkylänpuron uomia.
Tulvavallin laki rakennetaan noin 2,5 metriä keskimääräistä merenpintaa korkeammalle ja se on noin 1.5-2.0 metriä nykyistä maanpintaa korkeammalla. Vallin päälle rakennetaan raitti, joka on osa Mustavuoreen ja Vartiokylään johtavaa alueellista pääraittia.
Tulvavallin lävistää sen keskiosassa rumpu, jonka läpi alueelle kertyvät hulevedet virtaavat normaalitilanteessa mereen. Rummun yhteyteen rakennetaan tulvapumppaamo sulkuluukkuineen. Sulut estävät meriveden virtaamisen asuinalueelle meriveden ollessa korkealla.
Rakentamisessa laatutasoa ja tarkkuutta pyritään parantamaan tietomallin avulla tapahtuvalla työkoneiden ohjauksella. Tulvavallin sydän ja vesieriste rakennetaan muuhun rakentamiseen kelpaamattomasta savimaasta. Lisäksi pohjanvahvistuksessa kokeillaan 100 metrin matkalla perinteistä puupaalutusta.
Paavo Taipale
