Vähähiilinen Suomi on mahdollinen
Suomi voi siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän tulokseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Muutos edellyttää lähivuosina merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.
Suomi voi siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän tulokseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Muutos edellyttää lähivuosina merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.
Vuoteen 2050 mennessä energiantuotannon tulisi olla hiilivapaata, joten energiantuotannon päästöjen vähentäminen on tärkeää jo nykyisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Puhtaiden teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla riittävän ajoissa. Siksi jo lähitulevaisuudessa Suomessa on panostettava uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Teknologioihin on panostettava monipuolisesti, koska parhaat niistä eivät ole vielä tiedossa.
Suomen vahvuuksia ovat sen merkittävät luonnonvarat: erityisesti metsäbiomassa, jota voidaan hyödyntää puupohjaisten tuotteiden lisäksi sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Vaikka vähähiiliskenaarioissa puun käyttö kasvaa merkittävästi, metsien puuston määrä kasvaa jopa puolitoistakertaiseksi nykytasoon verrattuna.
Energiantuotanto, liikenne ja rakentaminen avainasemassa
80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiankulutuksesta. Suurin muutostarve vuoteen 2050 mennessä kohdistuu liikenteeseen, rakennuksiin ja teollisuuteen. Haasteena on Suomen hitaasti uusiutuva infrastruktuuri teollisine laitoksineen ja rakennuksineen ja autokantoineen.
Uusiutuviin energialähteisiin tarvitaan merkittäviä investointeja. Myös ydinvoimaa tarvitaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on mahdollista ainoastaan, jos hiilidioksidi voidaan erottaa laitoksessa ja kuljettaa varastoitavaksi Suomen rajojen ulkopuolelle.
Nopeimmin muutospaineet kohdistuvat liikenteeseen, jotta EU:n esittämät ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030 saavutetaan. Nykyisessä autokannassamme voidaan käyttää toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita, mutta esimerkiksi sähköiseen tai kaasua hyödyntävään liikenteeseen siirtyminen edellyttää autokannan uusimista.
Neljä skenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos
Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää, että paitsi Suomessa myös globaalisti pystytään sitoutumaan ilmastosopimukseen, jolla rajoitetaan ilmakehän lämpötilan kohoaminen kahteen asteeseen. Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeessa muodostettiin neljä teknologiavalinnoiltaan ja yhteiskuntarakenteiltaan erilaista vähähiiliskenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos.
Yhteistä niiden tuloksista tehtäville johtopäätöksille on uusiutuvan energian käytön, kuten biopolttonesteiden liikennekäytön sekä tuuli- ja aurinkoenergian merkittävä kasvaminen. Lisäksi energiankulutuksen on käännyttävä kaikissa vaihtoehdoissa laskuun vuoteen 2050 mennessä.
Jatkuva kasvu-skenaariossa elämme menestyvässä ja kansainvälistyvässä äly-yhteiskunnassa, jossa teknologian kehitys on nopeaa. Teollisuudessa tapahtuu rakennemuutos kohti uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita ja Cleantech-vientimme on vahvaa.
Pysähdys-skenaario, joka perustuu nykyisiin teollisiin ja yhdyskuntarakenteisiin, päätyy ilmastokriisin myötä hitaan teknologian kehitykseen, ja ilmakehän lämpötila nousee yli neljän celsiusasteen.
Säästö-polussa oletuksena on, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteensa etupainotteisesti, jolloin uudet teknologiat eivät ehdi kehittyä riittävän ajoissa markkinoille, ja päädytään konservatiivisiin teknologiaratkaisuihin. Päästövähennyskeinoissa painotus on energiankulutuksen vähentämisessä, resurssitehokkuudessa ja energiaomavaraisuudessa. Cleantech-viennin oletetaan kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Skenaarion vahvuus on korkea energiaomavaraisuus ja heikkoutena muita skenaarioita korkeammat päästöjen vähentämisen kustannukset vuosina 2030–2040.
Muutos-skenaario on vaihtoehdoista radikaalein. Se edellyttää suuria muutoksia ihmisten arvoissa ja valinnoissa sekä teknologisia hyppäyksellisiä muutoksia, joista osa on vielä tuntemattomia.
Vaikutukset kansantalouteen
80 prosentin päästöjen vähentäminen ei vaaranna hyvinvoinnin ja talouden kasvua jos päästöjä vähennetään globaalisti ja kustannustehokkaasti, ja jos päästöjen vähentämisen mahdollistavat uudet teknologiat kaupallistuvat riittävän ajoissa. Maailmantalouden pirstaloituminen ja uusien teknologioiden viivästyminen sen sijaan tekisivät päästöjen rajoittamisesta taloudellisesti huomattavasti vaikeampaa.
Uusia vähäpäästöisiä teknologioita on kehitettävä ja ne on saatava nopeasti markkinoille. Suomessa tämä merkitsee radikaalia muutosta ja edellyttää poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistä tahtotilaa.
