Kaavoitus: Alueidenkäyttölain luonnos lausunnoille marraskuussa – luvassa mahdollisuuksia ja mikromanageerausta

Hallituksen esityksen luonnos on nyt valtioneuvoston poliittisessa valmistelussa ja saattaa vielä muuttua joiltain osin. Lausunnolle lakiluonnos tulee loppuvuonna 2024. Tavoitteena on, että Kuntaliiton lausuntoluonnos valmistuu lausuntoajan alkupuolella niin, että kunnat voivat hyödyntää sitä omassa valmistelussaan, Kuntaliitto tiedottaa.

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä säilyy pääpiirteissään entisenlaisena. Kuntien kannalta merkittäviä muutoksia ovat: 

• mahdollisuus poiketa maakuntakaavasta ja yleiskaavasta, jos ne ovat vanhentuneita 
• mahdollisuus kuntien yhteiseen yleiskaavaan, joka ohjaa kuntien omaa yleiskaavoitusta ja jonka kukin kunta voi hyväksyä omalla päätöksellään 
• mahdollisuus asemakaavan ja yleiskaavan yhteiskäsittelyyn 
• maanomistajan aloiteoikeus ja mahdollisuus pyytää kunnalta oikeutta kaavaehdotuksen laadintaan 
• tiedottamista, vuorovaikutusta ja muutoksenhakua koskevat muutokset kaavaprosessin sujuvoittamiseksi
• maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva yhteistyövelvoite suurimmille kaupunkiseuduille 

Lakiluonnos on kehittynyt valmistelun aikana kuntien kannalta positiiviseen suuntaan. Kaavajärjestelmään tehdyt joustot ja poikkeamismahdollisuudet tuovat kuntakaavoitukseen lisää toimintamahdollisuuksia. 

Lakiluonnokseen sisältyy kuitenkin myös sellaista yksityiskohtaista sääntelyä, joka tarpeettomalla tavalla kaventaa kunnan itsehallintoa, rajoittaa kunnan mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään ja lisää kustannuksia. Tämä koskee erityisesti maanomistajan aloiteoikeutta koskevaa käsittelyaikavaatimusta sekä vaatimusta maanomistajan aloitteen ja kaavaehdotuksen laadintapyynnön käsittelystä kunnan monijäsenisessä toimielimessä.  

Kuntalain mukaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto, ellei kunta hallintosäännössään muuta päätä. Kunnan päätöksenteosta säätäminen erityislaissa kuntalakia tarkemmin rajoittaa edustukselliseen poliittiseen päätöksentekoon perustuvaa itsehallintoa 

Jokaisen kunnan kannalta vähämerkityksisenkin aloitteen tai kaavanlaadintapyynnön käsittely monijäsenisessä toimielimessä kuormittaa hallintoa, lisää kustannuksia ja hidastaa päätöksentekoa. Tämä koskee erityisesti suuria kaupunkeja, joissa aloitteita on odotettavissa runsaasti.  

Ehdotettu neljän kuukauden määräaika yhdessä aloitteiden suuren määrän kanssa voi johtaa tilanteeseen, jossa aloitteiden tutkimiseen perusteellisesti ei ole riittävästi aikaa. Ellei määräajasta haluta luopua, se tulee pidentää kuuteen kuukauteen. Tämä mahdollistaisi aloitteiden laadukkaan käsittelyn.  

Alueidenkäyttölakiin kiinteästi liittyviä yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia valmistelevan työryhmän työ on käynnissä ja päättyy elokuun lopussa 2025. Näitä koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus antaa vuonna 2026.