Liikuntapaikat: Uimahallien energiankulutus aisoihin Aalto-yliopiston työkalulla – säästää jopa kaksi kolmasosaa
Uimahallien energiankulutuksesta suurin osa kuluu veden prosessointiin eli lämmitykseen ja käsittelyyn. (Kuva Pixabay)
Keskikokoisen uimahallin energiankulutus on arviolta 2000–2500 MWh vuodessa, mikä vastaa karkeasti noin 200 omakotitalon energiankulutusta. Yhden uimahallin käyttöenergiaan kuluu näin helposti satoja tuhansia euroja vuodessa.
Kunnallisille rakennuttajille suuret käyttökulut tulevat usein yllätyksenä. Markkinoilta on puuttunut toimiva työkalu, jonka avulla erilaisten teknisten ratkaisujen sekä altaiden ja muiden tilojen koon vaikutusta energiankäyttöä voisi nopeasti ja helposti tarkastella silloin, kun hankesuunnittelu aloitetaan.
Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa helppokäyttöisen laskurin uimahallien energiankulutuksen laskentaan ja seurantaan. Laskuri on tarkoitettu uusien uimahallien hanke- ja esisuunnitteluvaiheeseen sekä vanhojen uimahallien saneerausten suunnitteluun.
– Laskuri on kaikkien saatavilla excel-muodossa. Pudotusvalikosta voidaan valita esimerkiksi lämpöpumppu allasveden lämmöntalteenottoon tai ilmankäsittelykoneen tyyppi, ja energia- ja kustannusvaikutukset nähdään taulukosta heti. Myös altaan ja muiden tilojen koon vaikutusta on helppo tarkastella laskurin avulla. Laskuri osoittaa kymmenessä minuutissa, miten tavanomaisen uimahallin energiankulutusta voidaan oikeilla valinnoilla vähentää jopa kolmasosaan, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Raimo Simson sanoo.
Kun tilaohjelma ja teknisten järjestelmien periaateratkaisut on päätetty, uimahallin suunnittelussa edetään mallintamiseen. Silloin suoritetaan usein myös energiasimulointi uimahallissa olevien eri järjestelmien mitoitusta varten. Laskurin käyttö hankkeen alussa varmistaa, ettei tässä vaiheessa tule eteen ikäviä yllätyksiä, joiden takia suunnittelu pitäisi aloittaa alusta.
Työkalu auttaa valitsemaan sopivimmat tekniset järjestelmäkokoonpanot myös uimahallien saneerauksessa.
Veden lämmitys suurin kuluerä
Uimahallien energiankulutuksesta suurin osa kuluu veden prosessointiin eli lämmitykseen ja käsittelyyn. Virallinen energiatodistus huomioi kuitenkin vain rakennuksen kuoret ja tilat kuivina, ei lainkaan prosessienergiaa. Nyt kehitetylle laskurille onkin suuri tarve, jotta suunnittelupäätöksissä voidaan huomioida todellinen energiankulutus ja käyttökustannukset. Juuri prosessienergiasta eli ilman- ja vedenkäsittelystä sekä ilmasta ja vedestä tapahtuvasta lämmön talteenotosta saadaan oikeilla teknisillä ratkaisuilla suurimmat säästöt.
– Laskurissa käytettävät laskentamallit kalibroitiin olemassa olevien uimahallien mittaustiedoilla ja mallinnuksilla yksityiskohtaisella IDA ICE -ohjelmistolla, joka on dynaaminen energiankulutuksen ja sisäilmaston simulointiohjelmisto, sanoo dosentti Jarek Kurnitski. Hänen Aallossa ja Tallinnan teknillisessä yliopistossa työskentelevä tutkimusryhmänsä on erikoistunut nollaenergiaratkaisujen tutkimiseen.
Laskuri on ladattavissa Aalto-yliopiston sivulta.
