Hulevesitulvat yleistyvät – kaupunkien kriittinen infrastruktuuri liian haavoittuva rankkasateissa

Viimeaikaiset tuhoisat rankkasateet Euroopassa ovat aiheuttaneet merkittäviä rahallisia kustannuksia. Sweco on tehnyt selvityksen ilmastoriskien vaikutuksista kriittiselle infrastruktuurille, missä tarkasteltiin 26 Euroopan kaupungin toimenpidesuunnitelmia, Helsinki mukaan lukien.

Johtopäätös on, että kaupungeissa tarvitaan kiireellisesti kattavaa riskinarviointia ja -hallintaa kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Tänä vuonna voimaan tulleessa EU:n kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevassa CER-direktiivissä korostetaan myös resilientin kaupunki-infrastruktuurin tarvetta.

Äärimmäiset rankkasateet lisääntyvät Euroopassa ja niiden esiintymistiheyden ja voimakkuuden odotetaan lisääntyvän entisestään ilmastonmuutoksen vuoksi. Swecon julkaisemassa raportissa ”Odotettavissa odottamatonta: Tulvat ja kriittinen infrastruktuuri” tunnistetaan, että kaupungistuminen, vanhentunut infrastruktuuri ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat merkittävästi ilmastoriskeille altistumiseen.

Lataa raportti: Odotettavissa odottamatonta: Tulvat ja kriittinen infrastruktuuri >>

Hulevesitulvat voivat aiheuttaa huomattavia suoria ja välillisiä vahinkoja: esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa kesällä 2021 valtavien rankkasateiden aiheuttamien tulvien kustannukset olivat yli 38 miljardia euroa. EU:n yhteinen tutkimuskeskus on havainnut, että Euroopan kriittiselle infrastruktuurille vuosittain aiheutuvat vahingot voivat olla kymmenkertaiset vuosisadan lopussa. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan säähän ja ilmastoon liittyvät vahingot olivat koko EU:ssa vuosina 2011–2020 keskimäärin 15,9 miljardia euroa vuodessa ja niiden odotetaan yhä kasvavan.

– Kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi meidän on pureuduttava järjestelmien haavoittuvuuteen ottaen huomioon muun muassa sijainti, rakentaminen, kunnossapito ja suunnittelu, sanoo Martijn Steenstra, Swecon ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija Alankomaista.

– Meidän on myös tunnustettava infrastruktuurijärjestelmien keskinäinen riippuvuus ja estettävä kerrannaisvaikutukset kaupunkien ja infrastruktuuria hallinnoivien viranomaisten välisen yhteistyön avulla.

Tänä vuonna hyväksytty EU:n CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) lisää kaupunkien paineita varmistaa keskeytymättömät peruspalvelut 11 kriittisellä toimialalla. Swecon raportissa nostetaan esiin sosiaalisen infrastruktuurin, kuten sairaaloiden, päiväkotien ja vanhusten hoitolaitosten, haavoittuvuus. Tärkeimpänä yhteenvetona kehotetaan yhdistämään toimet altistumisen vähentämiseksi, haavoittuvuuden lieventämiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi. Psyykkisiä vaikutuksia ei pidä jättää huomiotta, mukaan lukien tulvista aiheutuva stressi ja pelko niiden kansalaisten keskuudessa, keiden arkeen tai lähipiiriin tulvat ovat vaikuttaneet.

– Olimme yllättyneitä huomatessamme, että vain 27 prosentissa tutkituista resilienssiä vahvistavista toimenpideohjelmista mainittiin vanhusten kodit ja päiväkodit eli tilat, joissa asuu tai oleilee yhteiskuntiemme haavoittuvimmat ihmisryhmistä, Martijn Steenstra jatkaa.

– Päätöksentekijöiden tulisi priorisoida kriittisen infrastruktuurin sijoittaminen tai tiettyjen kohteiden rakentaminen vähemmän vaarallisille alueille ja jopa harkita siirtämistä uusien hankkeiden myötä. Altistumisen välttäminen on usein kestävin ratkaisu.

Helsingissä varauduttu rankkasateisiin samoista lähtökohdista kuin muualla Euroopassa

Suomessakin eritoten isommissa kaupungeissa on jo nähty, miten kiinteistöihin tulvii vettä ja kadut katkeavat rankkasateiden vuoksi.

– Sen lisäksi, että hulevesitulvat aiheuttavat fyysistä vahinkoa kiinteistöille ja liikenneinfralle, ne kuormittavat ympäristöä ja ihmisiä monin tavoin. Hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta onkin kunnille iso haaste, Swecon vesihuollon osastopäällikkö Antti Ryynänen muistuttaa.

Swecon raportissa on käyty läpi myös Helsingin toimenpidepolitiikkaa ilmastonmuutokseen varautumisen ja kriittisen infrastruktuurin osalta. Kuten muissakin Euroopan kaupungeissa, kriittisimmiksi on tunnistettu liikenneinfrastruktuurin, energian jakelun ja vesihuollon järjestelmät.

– Hulevesien hallinta on yhteispeliä eri toimijoiden kesken. Toimiva hulevesijärjestelmä vähentää esimerkiksi vesihuoltolaitoksia kuormittavia jätevesiviemärin vuotovesiä. Helsingissäkin on yhtä vanhaa vesihuoltoverkostoa kuin Keski-Euroopassa, muun muassa hulevesien ja jätevesien sekaviemäröintijärjestelmiä. Hulevesitulvissa jätevettä voi pahimmillaan päästä nousemaan kiinteistöihin ja lähiympäristöön. On hienoa, että Helsingissä ja monissa muissakin kaupungeissa työskennellään sen eteen, että tunnistettaisiin yhä paremmin rankkasadetulvien kriittisimmät kohteet ja suunnitellaan näille kohteille toimenpiteitä, Swecon Hulevedet-tiimin päällikkö Salla Hostikka sanoo.

Kaupungit ja kunnat ovat ottaneet enenevissä määrin hulevesivaikutuksia huomioon jo suunnittelun alkuvaiheissa, jolloin tulevaisuuden rakentaminen suunnitellaan kestämään paremmin myös rankkasadetulvat. Sweco on kehittänyt viime vuonna yhdessä Kanta-Hämeen alueella palvelevan HS-Veden ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa palvelun, joka auttaa kaupunkeja määrittämään hulevesiomaisuuttaan paikkatietopohjaisen pintavalunta-analyysin avulla. Palvelu visualisoi koko kunnan hulevesijärjestelmän aina maanalaisista hulevesiviemäreistä maanpäällisiin avo-ojiin.

– Tulvahallintaa voi edistää myös luonnonmukaisin rakentein, esimerkiksi lisäämällä viheralueita ja puustoa. Maankäytön suunnittelulla voidaan ehkäistä tulvaongelmia ja samalla vahvistaa alueen biodiversiteettia, Hostikka jatkaa.

Tietoa Swecon Urban Insight -julkaisuista

Urban Insight on sarja Swecon asiantuntijoiden kirjoittamia raportteja kaupunkikehityksen eri osa-alueista kaupunkilaisten näkökulmasta. Nyt julkaistu selvitys korostaa kokonaisvaltaisen, poikkitieteellisen lähestymistavan merkitystä kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamisessa. Eri toimialojen yhteen saattaminen on tehokkain keino kohti kestävämpää tulevaisuutta. Poliittisten päättäjien, projektipäälliköiden ja kaupunkien on tehtävä yhteistyötä ilmastoriskien kattavaksi arvioimiseksi ja lieventämiseksi, mukaan lukien altistuminen vaaroille, omaisuuden haavoittuvuus, kerrannaisvaikutukset sekä vaikutukset ympäristöön, talouteen ja kansalaisiin.