Takaisin luontoon -omenatunnus näkyi vuosia biojäteastioiden kyljissä. (Kuva: YTV)

Biojätettä on kerätty erikseen asuinkiinteistöiltä pääkaupunkiseudulla jo 30 vuoden ajan. Keräys aloitettiin Pohjois-Helsingissä vuonna 1993. Viiden vuoden kuluttua keräys kattoi koko pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt, joissa oli vähintään 10 huoneistoa. Biojätteen lajittelijoita puhuttivat jo 1990-luvulla keittiön allaskaapin ahtaus ja biojätteen pakkaaminen. Biojätteen käsittelyssä on astuttu suuri harppaus kehittyneempään suuntaan. Biojätteestä saadaan nykyään mullan lisäksi uusiutuvaa energiaa.

Biojätteen keräys asuinkiinteistöiltä alkoi pääkaupunkiseudulla 30 vuotta sitten. Ennen varsinaista keräyksen alkamista biojätteen keräystä kokeiltiin Espoossa Matinkylässä ja Haukilahdessa vuosina 1990–1992.

– Biojätteen erilliskeräys oli kokeilun alkaessa aivan uutta koko Suomessa. HSY:n edeltäjän YTV:n jäteneuvojat jakoivat jokaiseen talouteen henkilökohtaisesti muovisangon, lajitteluohjeet ja paperisia biojätepusseja, joita asukkaat saivat noutaa lisää maksutta lähikaupasta. Kokeilusta tiedotettiin koteihin jaetuilla infokirjeillä. Haastattelujen perusteella asukkaiden asenteet biojätteen lajittelua kohtaan olivat myönteiset, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

Varsinainen jätehuoltomääräyksiin perustuva biojätteen keräys aloitettiin Pohjois-Helsingissä vuonna 1993. Tällöin keräyksen pariin tulivat kaikki asuinkiinteistöt, joissa huoneistoja oli vähintään 10. Keräyksen piiriin kuului tuolloin noin 100 000 asukasta. Viiden vuoden kuluttua keräys oli laajentunut kattamaan koko pääkaupunkiseudun kiinteistöt, joissa oli vähintään 10 asuinhuoneistoa.

– Keräyksen alkaessa otimme käyttöön Takaisin luontoon -omenatunnuksen, jonka monet varmasti edelleen muistavat. Omenalogo laajeni valtakunnallisen biojätekampanjan myötä laajaan käyttöön, ja se oli pitkään biojätteen tunnuksena jäteastioiden kyljessä, Partti kertoo.

Vuonna 2021 keräykseen liittyivät 5–9 asunnon kiinteistöt. Seuraava iso askel on keräyksen laajeneminen kattamaan kaiken kokoiset pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöt. Ensi vuoden heinäkuussa jokaisessa asuinkiinteistössä tulee joko lajitella biojätteet erikseen biojäteastiaan tai kompostoida.

– Nykyisin biojätteen lajittelijoita puhuttavat aivan samat asiat kuin 1990-luvullakin: keittiön allaskaapin ahtaus ja biojätteen pakkaaminen. Siksi annamme kampanjoissamme edelleen vinkkejä lajitteluun pienissä tiloissa, ja jaamme biojätepusseja erilaisissa tilaisuuksissa, naurahtaa Partti.

Biojätteen käsittely kehittynyt aumakompostoinnista biojätteen monipuoliseen hyödyntämiseen

Myös biojätteen käsittely on kehittynyt vuosien varrella. Aluksi biojätteet kärrättiin Ämmässuolle ulkoaumoihin kompostoitumaan. Vuonna 1997 valmistui tunnelitekniikkaan perustuva Suomen suurin biojätteen kompostointilaitos. Uusi, edellistä kehittyneempi kompostointilaitos otettiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin.

Vuonna 2015 avattiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen biokaasulaitos, joka oli pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Biokaasuvoimala valmistui vuonna 2017. Nämä laitokset ovat yhä käytössä ja lopputuotteena saadaan multaa sekä biokaasua, josta saadaan sähköä ja lämpöä.

– Biojätteen käsittely on kehittynyt hurjasti 30 vuoden aikana. Aumakompostoinnista on siirrytty käsittelemään biojätteet pääasiassa sisätiloissa. Teemme koko ajan aktiivisesti tutkimus- ja kehitystyötä, jotta saisimme hyödynnettyä biojätteen mahdollisimman hyvin ja ympäristöystävällisesti, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen.

Meneillään on ympäristöministeriön tukema lannoitetuotannon investointihanke biojätteen käsittelyn tehostamiseksi. Tarkoituksena on jalostaa biokaasulaitoksen mädäte suoraan maatalouskäyttöön. Nykyisin se kompostoidaan Ämmässuolla. Hankkeen myötä voidaan tuottaa biojätteestä uudenlaista orgaanista lannoitetta kotimaisen ruoantuotannon tarpeisiin vuonna 2025.

– Biojätteen monipuolinen hyödyntäminen on merkittävää näinä epävakaina aikoina. Ensisijaisen tärkeää on saada asukkaat lajittelemaan biojätteensä erikseen muusta jätteestä. Lajittelun myötä jokainen asukas voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä energiatehokkuuden ja Suomen energia- ja lannoiteomavaraisuuteen. Biojäte on monikäyttöinen voimavara, joka tukee Suomen huoltovarmuutta, Korhonen toteaa.  

HSY:n tavoitteena on lisätä kierrätystä ja nostaa kierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Biojätteen lajittelun lisäämisellä on tavoitteen saavuttamiseen keskeinen merkitys.

Juhlavuoden kunniaksi uusi biojätemainos komeilee jäteautojen kyljissä

HSY juhlistaa biojätekeräyksen pyöreitä vuosia uudella jäteauton Mullankumous-nimisellä kylkikuvalla. Kaikki jäteautot eivät kuitenkaan saa uutta kuvaan, vaan liikkeellä on myös aikaisemmin julkaistuja kuvia. Vaikka jäteautojen kyljissä kiitetään biojätteen lajittelusta, auto voi kerätä myös muuta jätelajia kuin biojätettä.

HSY on teettänyt jäteautoihin asukkaita ilahduttaneita taide- ja mainoskylkiä vuodesta 2019. Uusimmassa animaatiotyylisessä kuvassa kastemadot juhlistavat mullankumousta eli biojätteen lajittelun vallankumousta. Kylkikuvan on toteuttanut WakeOne.

Aiemmat teokset jäteautojen kyljissä ovat:

  • Jani Leinosen LOVE-teoksen materiaali on poisheitettyä ruokaa ja sillä halutaan kiinnittää ihmisten huomio ruokahävikkiin. (2019)
  • Jussi TwoSevenin Citykettu-graffitissa muovipakkaukset sulautuvat osaksi kettua ja muodostavat sen hännän. Teos muistuttaa muovien lajittelun tärkeydestä. (2019)
  • Jirka Väätäisen taideteos Tyttö ja kartonkikorvakoru on kartonkinen kollaasi, jonka aiheena ja inspiraationa on hollantilaisen Johannes Vermeerin tunnettu maalaus Tyttö ja helmikorvakoru (Turbaanipäinen tyttö). (2020)
  • Christian Jakowleffin lasista ja metallista tekemä kollaasi Rautavatsa muistuttaa, että lasit ja metallit ovat ikuisia. (2020)
  • HSY:n vaarallisen jätteen Sortti-keräysauto sai kylkiinsä Samuli Siiralan piirtämät sarjakuvat (2022).
  • Piirroskuvitusta HSY on hyödyntänyt mm. nelilokeroisen jäteauton toiminnan kuvaajana, kuvituksen toteutti auton kylkiin graafikko Taru Staudinger. (2019)

Biojätteen keräyksen laajeneminen pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella:

  • 1990 alkoi kaksivuotinen keräyskokeilu Espoossa Matinkylässä ja Haukilahdessa.
  • 1993 alkoi keräys Pohjois-Helsingissä vähintään 10 huoneiston taloyhtiöissä.
  • 1994 biojätteen keräys laajeni kattamaan koko Espoon alueen taloyhtiöissä, joissa oli yli 10 huoneistoa.
  • 1998 koko pääkaupunkiseutu oli mukana keräyksessä, kun viimeisenä Helsingin kantakaupungissa aloitettiin biojätteen lajittelu.
  • 2008 YTV alkoi huolehtia Kirkkonummen jätehuollosta.
  • 2021 biojätteen keräys laajeni 5–9 asunnon kiinteistöihin koko pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
  • Biojätteen keräys laajentui koskemaan kaikkia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten koteja 1.7.2023.
  • Keräys laajenee Helsinkiin ja Vantaalle ensi vuoden aikana.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *