Venäläisten rähjäiset kiinteistöt pilaavat Imatran kaupunkikuvaa – Kaupunginjohtaja kannattaa poikkeuksellista keinoa

TEKSTI: OUTI SALOVAARA

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 11/2023.

 

Venäläisten omistamat hylätyt ja ränsistyvät kiinteistöt tuottavat päänvaivaa Imatran kaupungille.

Imatra oli viime vuonna venäläisten Suomessa tekemien kiinteistökauppojen ehdoton ykkönen – jälleen kerran. Venäläiset ostivat Imatralta 32 kiinteistöä, mikä oli yli kymmenen prosenttia kaikista venäläiskaupoista.

Muutkin venäläisten suosimat kiinteistönostopaikkakunnat olivat jälleen Kaakkois-Suomessa: Savonlinna, Kitee, Ruokolahti, Kouvola ja Enonkoski.

Puolustusministeriö käsitteli viime vuonna kaikkiaan 275 venäläisten lupahakemusta kiinteistönostoon.

Tänä vuonna venäläisten kiinteistökauppa on vähäisempää matkustusrajoitusten ja muiden Venäjän-vastaisten sanktioiden vuoksi.

Puolustusministeriö on viime ja tänä vuonna evännyt yhteensä viisi venäläisten kiinteistökauppaa. Viimeksi lokakuun loppupuolella ministeriö kieltäytyi antamasta luvan kolmelle kiinteistökaupalle kansalliseen turvallisuuteen vedoten.

Kerrostalojakin myyty

Imatralla venäläiset ovat kunnostautuneet kokonaisten kerrostalojen ostamisessa.

Vuonna 2021 kaksi Ovakon terästehtaan entistä vuokrakerrostaloa siirtyi Moskovassa ja Pietarissa asuvien yksityishenkilöiden omistukseen, ja viime vuonna kolmaskin sai venäläisomistajan.

Tällä kertaa kaupat teki Nastolassa asuva 53-vuotias venäläismies. Hän osti 120 000 eurolla vuonna 1937 valmistuneen yhdeksän huoneiston talon.

Kaikki kolme kerrostaloa sijaitsevat terästehtaan lähettyvillä Rajapatsaalla.

Myyjänä oli turkulainen Prismarakennus-yhtiö, joka oli ostanut Ovakolta sille tarpeettomiksi käyneet talot vuonna 2018.

Kaksi venäläisten omistamassa kerrostalossa asunutta henkilöä kertoi vastikään Kuntalehdelle, että isännöinti oli kehnoa jo Prismarakennuksen aikaan, mutta tilanne on vain heikentynyt venäläisten tultua omistajiksi.

Yhdessä talossa asukkaat ovat hankkineet itse ruohonleikkurin ja lumilingon, koska muutoin pihatyöt olisivat jääneet tekemättä.

Teelmäkujan entinen asukas kertoo esimerkiksi jätehuollon olleen olematonta, eikä talon vesivahinkoa hänen mukaansa ollut kunnolla korjattu.

Kerrostalon lisäksi venäläiset ostivat viime vuonna Vuoksenniskalta vanhan liikekiinteistön, mutta kaikki muut venäläiskaupat Imatralla tehtiin omakotitaloista.

Talot olivat edullisia. Keskihinta oli hieman yli 22 000 euroa. Useat talot on kauppakirjoissa luokiteltu valmiiksi purkukuntoisiksi.

”Slumminraivauslaki” tarpeen?

Kiinteistöjen ohella venäläiset omistavat itäisessä Suomessa, myös Imatralla, runsaasti tyhjillään olevia osakehuoneistoja. Joissakin tapauksissa maksamattomat vastikkeet ovat johtaneet jopa taloyhtiöiden konkurssiin.

Hoitamatta jääneet omakotitalot ovat kuitenkin katukuvassa kaikkein näkyvin ongelma. Niistä kaupunki on antanut kunnostuskehotuksia myös venäläisille omistajille. Imatralla on yli 450 venäläisten omistamaa omakotitaloa.

Imatran kaupunki on viestinyt valtiovallalle lainsäädännön muuttamistarpeista. Hylätyn auton kaupunki voi poistaa melko ketterästi, mutta hylätyn kiinteistön haltuunotto on hidasta ja hankalaa.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on väläytellyt Suomeenkin niin sanottua slumminraivauslainsäädäntöä, jolla kunta voisi käynnistää lunastusmenettelyä vastaavan prosessin.

Imatran kaupunginjohtaja Matias Hildén kannattaa ajatusta.

– Mitä enemmän kiinteistöjä jää tyhjilleen, sitä merkittävämmäksi ongelmat kaupunkikuvalle voivat muodostua. Kyllä tämä ihan oikea ongelma on, vaikka ei nyt tunnukaan merkitykselliseltä.