Seinäjoki säästää vuosittain isot summat energiankulutuksen seurannalla, automaation säädöillä ja koulutuksilla
Energiatehokkuussopimus on jo 141 kunnalla. (Kuva: Ville Miettinen)
Seinäjoki on tehostanut energiankulutustaan reippaasti järjestelmällisen työn ja seurannan ansiosta. Kaupungin kehitysinsinööri Tero Rintakallio kertoo, että työ lähti perusasioista. Vaikka tavoitteena on ollut energiansäästö, kiinteistöhuollon ykkösprioriteetti on edelleen käyttäjien hyvät olot. Toisena tulee rakennusten kunnossapito ja energiansäästö euroineen vasta kolmantena.
Seinäjoella on todistettu, että tälläkin listauksella saadaan aikaan hyviä tuloksia.
Viime talvena kaupungin kiinteistöjen lämpötiloja pudotettiin kahdella kolmella asteella silloin, kun niitä ei käytetty. Rintakallio kertoo, että samalla säästyi energiakuluja 100 000 euroa. Käytännöstä tehtiin pysyvä, joten säästöjä on luvassa myös tulevina lämmityskausina.
Hän huomauttaa, että energiatehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan myös tietoa.
– Energiankulutustiedot pitää saada varmuudella ja tarkasti. Muuten ei pystytä vertailemaan eri kiinteistöjen ominaiskulutuksia keskenään. Kun tiedot ovat oikein, saadaan selville kiinteistöt, joissa kulutus on muita isompaa. Sen jälkeen päästään selvittämään syitä tilanteeseen.
Kiinteistöjen lämpökorjattua ominaiskulutusta kannattaa vertailla kilowattitunteina rakennuskuutiota kohti, sillä se kertoo todelliset lukemat. Eurot eivät sitä kerro, sillä energian hinta muuttuu.
Kaupunki on ottanut käyttöönsä myös rajoituksia: lämpöpattereista ei saa irti enempää kuin 21 astetta, joka on täysin riittävä. Samalla päästään eroon ylilämmöstä, joka voidaan kokea huonona sisäilmana.
– Kiinteistönhoitajamme pystyvät tekemään lämpörajoitukset ohjeiden mukaan. Ohjeissa neuvotaan, miten rajoitukset missäkin lämpöpatterissa tehdään.
Esimerkiksi 20 oppilaan luokkahuoneissa säädön voi pitää mainiosti 20 asteessa, sillä lämpötila nousee koulupäivän aikana.
Viileyden oikeat syyt selville
Seinäjoella on tehty töitä myös rakennusautomaation säädöissä. Kaupungista löytyi kiinteistöjä, joissa koko kiinteistön lämmitystä oli nostettu, kun käyttäjät joissakin huoneissa olivat valittaneet viileydestä.
– Lämpö noihin huoneisiin oli otettu lämpimämpien huoneiden ylilämmön kautta.
Rintakallio kertoo, että kun ylimääräiset lämmönkorotukset otettiin pois, hän sai muutamasta kiinteistöstä vihaisia puheluja kylmyyden takia. Kun tilannetta selvitettiin, syiksi alempaan lämpötilaan paljastuivat muun muassa rikkinäiset patterien termostaatit tai puutteelliset ikkunoiden eristeet.
– Rakenteellisia ongelmia oli korjattu väärin, kun oli nostettu lämpötilaa.
Myös ilmanvaihtokoneiden toimintaa on tarkistettu ja huolehdittu siitä, että niiden jälkilämmitys on kylmempää kuin huoneiden lämpötila. Kun toiminta on kunnossa, myös huoneiden ilma on raikkaampaa.
Lisäksi ilmanvaihdon tehoa on pudotettu kiinteistöjen käyttöaikojen ulkopuolella.
Kiinteistönhuoltajille koulutusta
Rintakallio on huomannut, että talotekniikan toimivuutta kannattaa selvittää säännöllisesti. Seinäjoella on huomattu, että automaatiojärjestelmät saattavat hyvinkin toimia vain vähän sinne päin – tai eivät ollenkaan.
Kaupungin tarkastuksissa huomattiin olevan järjestelmiä, jotka eivät olleet alkuunkaan automaattiajossa. Kytkennät oli toisinaan tehty jo alun perin väärin.
Joitakin järjestelmien säätöpiirejä olikin alettu hoitaa manuaalisesti ja pitää venttiili puolivälissä, jolloin laitteen oli ajateltu toimivan suurin piirtein oikein.
Kun automaatiojärjestelmät hoidettiin toimimaan oikein, energiankulutusta on kolmen vuoden aikana saatu säästymään kymmenisen prosenttia.
– Olemme järjestäneet kiinteistönhoitajille täydennyskoulutusta paikallisessa ammattiopistossa, sillä tekniikka muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi. Osaamista vaaditaan nykyään tosi paljon.
Jos energiatehokkuuden selvittämiseen ei kunnassa ole omaa osaamista, katselmuksen voi tilata ulkopuolelta. Rintakallion mielestä se kannattaa, sillä eurot tulevat takaisin säästyvinä energiakuluina.
Energiatehokkuussopimus jo 141 kunnalla
Parhaillaan vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Vaikka energiahuoltovarmuus on viime vuotta vakaampaa, sähköpulan ja jakeluhäiriöiden riski on edelleen olemassa.
Kuntaliitto kehottaakin kuntia jakamaan hyviä säästövinkkejään ja jatkamaan energiankulutuksen vähentämistä.
Syyskuuhun mennessä 141 kuntaa ja 12 kuntayhtymää on tehnyt energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen tehneet tavoittelevat tehostavansa vuotuista energiankäyttöä vuoden 2025 loppuun mennessä yhteensä 520 gigawattituntia sekä vähentävänsä hiilidioksidipäästöjä yhteensä 25 kilotonnia.
Sopimuksen tehneet:
Akaan kaupunki
Alavuuden kaupunki
Asikkalan kunta
Auran kunta
Enontekiön kunta
Espoon kaupunki
Eurajoen kunta
Forssan kaupunki
Haapajärven kaupunki
Haapaveden kaupunki
Hailuodon kunta
Hämeenkyrön kunta
Hämeenlinnan kaupunki
Haminan kaupunki
Hangon kaupunki
Harjavallan kaupunki
Hartolan kunta
Heinolan kaupunki
Helsingin kaupunki
Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä
Hollolan kunta
HUS yhtymä
Hyvinkään kaupunki
Iin kunta
Iisalmen kaupunki
Imatran kaupunki
Inkoon kunta
Jämsän kaupunki
Janakkalan kunta
Järvenpään kaupunki
Joensuun kaupunki
Jokioisten kunta
Joroisten kunta
Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Kalajoen kaupunki
Kangasalan kaupunki
Kankaanpään kaupunki
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Karkkilan kaupunki
Kärkölän kunta
Kauhajoen kaupunki
Kauhavan kaupunki
Kauniaisten kaupunki
Keiteleen kunta
Kemijärven kaupunki
Kemin kaupunki
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
Keravan kaupunki
Keuruun kaupunki
Kirkkonummen kunta
Kiteen kaupunki
Kokkolan kaupunki
Konneveden kunta
Kotkan kaupunki
Koulutuskeskus Salpaus- kuntayhtymä
Kouvolan kaupunki
Kuhmoisten kunta
Kuhmon kaupunki
Kuopion kaupunki
Kuortaneen kunta
Kurikan kaupunki
Kuusamon Kaupunki
Lahden kaupunki
Laitilan kaupunki
Lapin hyvinvointialue
Lapinlahden kunta
Lappeenrannan kaupunki
Lapuan kaupunki
Laukaan kunta
Lempäälän kunta
Leppävirran kunta
Lieksan kaupunki
Limingan kunta
Liperin kunta
Lohjan kaupunki
Loimaan Kaupunki
Lopen kunta
Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä
Lumijoen kunta
Mäntsälän kunta
Mänttä-Vilppulan kaupunki
Maskun kunta
Mikkelin kaupunki
Muhoksen kunta
Multian kunta
Muuramen kunta
Mynämäen kunta
Naantalin kaupunki
Nivalan kaupunki
Nokian kaupunki
Nousiaisten kunta
Nurmeksen kaupunki
Nurmijärven kunta
Orimattilan kaupunki
Oriveden kaupunki
Oulun kaupunki
Outokummun kaupunki
Padasjoen kunta
Paimion kaupunki
Pälkäneen kunta
Paltamon kunta
Parikkalan kunta
Pelkosenniemen kunta
Pieksämäen kaupunki
Pirkkalan kunta
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Porin kaupunki
Porvoon kaupunki
Posion kunta
Punkalaitumen kunta
Puolangan kunta
Pyhäjärven kaupunki
Raahen kaupunki
Rääkkylän kunta
Raaseporin kaupunki
Rauman kaupunki
Rautavaaran kunta
Rautjärven kunta
Riihimäen kaupunki
Ruokolahden kunta
Ruoveden kunta
Saarijärven kaupunki
Säkylän kunta
Salon kaupunki
Sastamalan kaupunki
Satakunnan hyvinvointialue
Savonlinnan kaupunki
Seinäjoen kaupunki
Simon kunta
Siuntion kunta
Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn.
Tampereen kaupunki
Tervolan kunta
Teuvan kunta
Tohmajärven kunta
Turun kaupunki
Tuusulan kunta
Tyrnävän kunta
Urjalan kunta
Utajärven kunta
Utsjoen kunta
Uudenkaupungin kaupunki
Vaasan kaupunki
Valkeakosken kaupunki
Vantaan kaupunki
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Vesilahden kunta
Ylitornion kunta
Ylivieskan kaupunki
Ylöjärven kaupunki
Äänekosken kaupunki
Ähtärin kaupunki
